I'm gonna be a rock-n-roll star

Voi tänään oli ihan hulvattoman ihana päivä, kerrankin NAUTIN rahan törsäyksestä pitkästä aikaa! En halua miettiä summia mitä tänään ties mihin kulutin, oon niin pihi että tulee huono olo ajatellessa kolminumeroisia lukuja jotka ovat pois lompakosta... Suuri kiitos hyvästä stadiseurasta kuuluu Lauralle! :)

Ekaks lähettiin extemporee rautatien-torilta 68 bussilla käymään Music Hunterissa. Taas jälleen vittu totesin ettei ois pitäny ees lähtee... Tuhlaan itteni iha kipeeks ostaessa kaikkee ihanaa sieltä. Mut joo, se onki ehottomasti yks mun lempikaupoista mitä stadista löytyy! Suuntasin heti tutulle LP-hyllylle kattomaan mitä GNR älppäreitä sieltä löytyis. Löysin "Guns N' Roses - Back With A Bullet!" nimisen vanhan live-vinyylin sieltä perussinkkujen seasta. 40 euroo kyllä kirpasi aika lailla, mut ois vituttanu rankasti jos en ois ostanu. En malta oottaa et pääsen kuuntelee ton, täytyy kävästä mutsilla täs joku päivä levyn kanssa! :)

Sitten kattelin myös kirjoja, ja näin Mötley Crüen visual history 1983 - 2005 kirjan ja makso vaan about 18 euroo! Totta kai sekin jäi käteen, siinä on kivoja kuvia <3 Luen kyl ensin Mick Wallin W.A.R. kirjan loppuun ennenku ton alotan. En usko et siinä kuiteskaa kovin kauaa menee.

Lampsittiin ratikalle ja sillä rautatientorille. Jatkettii asemakäytävää pitkin forumiin, missä kävin H&M:ssä kattomassa netissä kivalta näyttänyttä hametta. Tekonahkahameella oli hintaa 20 e, ja sovituksen jälkeen päätin ostaa sen. Toi on tommonen semi korkeevyötäröinen, voi näyttää just kivalta vaik verkkosukkiksien ja topin kanssa!

Päätettiin lähtee muutaman kenkäkaupan kiertämisen jälkeen bäkkäriin. Siel oli joku varastontyhjennys + alennukset. Kokeilin semmosii jännii housui mitä olin kattellu netistä, mut niis oli aika matala vyötärö niin en ainakaan tällä kertaa ostanut. Punamustaraidallisii pöksyi voisin kattoo tarkemmin ens kerralla, en tajunnu sovittaa sellasii vaik mun on pitäny ostaa :o

Hirvee hiki tuli sovitellessa housui, välipala cafe picnicissä oli ihan paikallaan. Pariloitu kinkkujuustopatonki + pepsi max oli hyvä yhistelmä nälkään ja janoon <3 Matka jatku tästä kamppiin ja sieltä ensimmäisenä Morticiaan. Kattelin pitkään ympärilleni ettien turkistakkeja talveks, mut en nähny missään. Sit mun katse osu katon rajassa yksin roikkuvaan laukkuun, ihan vitun hienoon laukkuun.

Kuin tilanteen vaistonneena myyjä syöksy samantien mun luo ja kysy et mitä olin ettimässä, sanoin et en kummempia mut ihastelin edelleen sitä laukkuu :D No, se sit nosti sen mulle sieltä katon rajasta, laukun sisälle kattellessa tuli jo päätös että tän laukun täytyy lähtee mun matkaan. Puolisen vuotta sitten etsiskelin pitkään Morticiasta samantyylistä laukkua mustana, mut toi oli vittu miljoona kertaa mahtavampi ku se mitä olin alunperin ettiny! En voi sanoin kuvailla miten hyvä olo tuli noin täydellisen laukun löytämisestä <3 Cybershopista en saanu nahkakynsikkäitä mitä olin hakemassa, mut yhtä hyvin voin tilata ne netistä.

Nyt voin hyvillä mielin ruveta kattomaan musadokkaria 80-luvusta, sitä on tullut jo muutama jakso yle teemalta aina maanantaisin klo 21. Viime maanantaina en kerenny kattoo kokonaan nii katon nyt uusintana.

★ HeidiRoxx

We walk an endless mile

Okrapokra, eilen oli päivän reissu Tallinnassa Janin ja faijan kanssa. Oli yhtä helvettii repii ittensä sängystä klo 5.30 aamulla, mut kyl se siitä nopeesti iloks muuttu. Lähettii länsiterminaalille ja hypättii Superstar paattiin sisään, joka lähti kohti Viroa klo 7.30.

Janille ei oltu ostettu etukäteen aamupalaan lippua joten sitä jouduttiin tunti odottamaan. Käytiin juomassa virvokkeet jonkun baarin/kaffilan puolella. Kannellakin käytiin kääntymässä, mut oli aika vilposaa (ainakin mun valmiiks ilmastoiduissa verkkosukkiksissa) joten mentii takas sisälle. Aamupalan jälkeen sit käytiin niitä tax free kauppoi läpi. Kattelin pitkään yhes putiikis Tigin Rockaholic päähän jätettävää hoitoainetta, mutta jäi tällä kertaa kauppaan kun ei ole sille akuuttia tarvetta.

Maihin noustuttua puol kymmenen maissa lähettii vaa tallustelee kohti vanhaa kaupunkia. Oli aika vittumaista kävellä korollisilla bootseilla niillä kämäsillä mukulakivikaduilla.. Käytiin päivän aikana siemailemas juomia ties missä katuterasseilla sun muissa mestoissa. Ite maistelin mm. pepsiä, pepsi maxia, kokis zeroa, kokis lightia... :D Kaikki vaa läpi. Pepsi max on mun mieleen paras ja kokiksista zero.

Jossain vaihees mentiin Old Hansa nimiseen ravintolaan syömään. Se mesta oli iha semmone keskiaikaistyylinen, kaikki tarjoilijatki oli pukeutunu jokski ihme menninkäisiks. Ruoka oli ihan hyvää mut tosi täyttävää. Lammaspaisti oli kyl mun mieleen (tietenki keskiaikaseen tyyliin) melko mausteista.

Lähettiin taas talsimaan etiäppäin ja käytiin Virukeskuksessa kaupoissa kattelemas tarjontaa. En ostanut loppujen lopuks mitään. Kenkiä oli kyllä paljon alennuksessa, mut ne jäi tällä kertaa kauppoihin. Tänään ku pitää kuitenki mennä vielä ostoksille Lauran kanssa, siit tulee kivaa! :)

Sit mäntiin takas laivaan. Oltiin kannella ja mua ja Jania väsytti iha simona. Ku laiva oli lähteny, päätettii lähtee kävelee kannen toiselle puolelle minne paisto aurinko. En meinannu pysyy pystyssä siin tuulessa ja tukka oli ihan solmussa, näkyvyys oli verrattavissa nollaan tän pehkon takaa. Ku päästii istumaan kansikuppilan pöydälle ni oltii ja jutusteltii vaa niitä näitä. Pakotin faijan ostaa itelleen tölkin Jack Daniel'sia et sain sen tölkin mun hyllyyn :D Maistoinki sitä, hyi vittu miten se maistu HIIVALTA! Tuntu ku ois jotai sienilitkuu juonu...

Sit me päästii pois laivasta ja mentii himaan. I guess that's all about it. Illalla varmaa kirjottelen lisää ja laitan kuviaki et mitä kaikkee tänään tuli ostettua :) Kohta fammun (faijan mutsi) luo sen synttärikahveille käymään.

★ HeidiRoxx

I can't feel all the pressure and I like it this way

Coma biisinä merkkaa mulle paljon. Siinä jos jossakin on sanomaa, joka kuvaa montaakin vaihetta mun elämässä. Aina ei oo menny hyvin, mut onneks on edes yks lohtu johon voi aina turvata.

Jos mietitään tapahtumia aikajärjestyksessä, ekana mulle tulee tästä biisistä hyvät muistot seiskaluokalta mieleen. Sillon tätä luukutettiin kahestaan Niinan kanssa kovaa. Muistan vieläkin kun kohdassa 4.10 on "The Duffi-kohta" jollon yhessä youtubevideossa oli syötävän sulonen kuva Duffista :') Voi niitä aikoja.

Toiseks tää kuvaa aikalailla mun tuntemuksia viime keväänä. Sitä kaikkee turhautuneisuutta sun muuta paskaa mitä päässä pyöri, tai sitten ei pyörinyt yhtään mitään. Tän biisin maailma on suoraan ku minä sillon ku kuuntelin musiikkia. Sillon ku pystyin sulkemaan silmät siltä painajaiselta jota elämä ajoittain oli. Sillon olin ku koomassa, ihan ku toisessa maailmassa. Rauhassa ja turvassa pahalta maailmalta.

Hey you caught me in a coma
And I don't think I wanna 
Ever come back to this... world again

Now I feel as if I'm floating away
I can't feel all the pressure
And I like it this way
But my body's callin'
My body's callin' 

Won't ya come back to this... world again 

Suspended deep in a sea of black
I've got the light at the end
I've got the bones on the mast 

Well I've gone sailin', I've gone sailin' 

I could leave so easily
While friends are calling back to me
I said they're
They're leaving it all up to me
When all I needed was clarity
And someone to tell me
What the fuck is going on
Goddamn it!

Slippin' farther an farther away
It's a miracle how long we can stay
In a world our minds created
In a world that's full of shit

Please understand me
I'm climbin' through the wreckage
Of all my twisted dreams
But this cheap investigation just can't
stifle all my screams

No one's gonna bother me anymore
No one's gonna mess with my head no more
I can't understand what all the fightin's for
But it's so nice here down off the shore
I wish you could see this
'Cause there's nothing to see
It's peaceful here and it's fine with me
Not like the world where I used to live
I never really wanted to live 

An all this crass communication
That has left you in the cold
Isn't much for consolation
When you feel so weak and old
But is home is where the heart is
Then there's stories to be told
No you don't need a doctor
No one else can heal your soul

There were always ample warnings
There were always subtle signs
And you would have seen it comin'
But we gave you too much time

Sometimes we get so tired of waiting
For a way to spend our time
An "It's so easy" to be social
"It's so easy" to be cool
Yeah it's easy to be hungry
When you ain't got shit to lose

But I'm still out here waiting
Watching reruns of my life
When you reach the point of breaking
Know it's gonna take some time
To heal the broken memories
That another man would need
Just to survive

Onneksi aika parantaa haavat. Harmi vain että aina jää arpi.

★ HeidiRoxx

A leather jacket and nothing to lose

Aattelin et voisin vähän esitellä mun vaatteita, tällä kertaa vaikka takkeja ja liivejä. Mulla on hmmmm 3 nahkarotsia, 2 farkkurotsia ja 2 liiviä joita käytän kaikkia.

Tää on mulle ehkä vähän pieni, mutsin vanha jostain 80-luvulta. Naisten mallinen napeilla, tosin yks nappi irtos ja hävis ku ne oli aika löysästi kiinni. Saa mut näyttää tosi hoikalta, mut se onki aika timakka :D

Mun rakkauspakkaus ♥ Keräsin tähän viime vuonna puolisen vuotta rahaa ja kävin nahka-albertista itelleni kesäalennuksista hakemassa, hintaa oli muistaakseni about 112 euroo (oikee hinta 160 e). Tätä oon käyttäny kaikista eniten, onhan se mun lempparitakki. Kyllä jokasella rokkarilla pitää perus bikernahkarotsi olla! :)

Tässä on mun viimesin nahkaostos. Tosin se on tekonahkaa, mutta ei yhtään menoa haittaa. Tämmönen hieno jakku/takki/mikälieonkaan löyty H&M:stä viime keväänä, hintaa oli 50 e. Rakastan noita hapsuja tossa <3 Malliltaan se on vähän normaalia lyhyempi.

Sitten farkkurotsit. Tän perus bikermallisen farkkutakin ostin joskus viime vuonna KappAhlista, hintalapussa luki 40 e. Iänikunen projekti on ollut tehdä tästä kind of kutte-takki, mut hihoja en leikkaa pois. Pitäs patcheja hommaa tohon lisää ja ommella noi loputkin kiinni.. Kassotaan millon ehtii. Taakse aattelin alustavasti jotai Mötley Crüe -selkäpatchia.

Kuten joku arvata saattaa, this is inspired by Axl Rose. Etin jo pitkään viime keväänä bikermallista valkosta farkkurotsia, ja sit ostin tän Lontoosta 25 e hintaan (en muista monta puntaa, about £30) kun ei sieltä löytynyt loppujenlopuksi bikermallisia ollenkaan. Sain kuningasidean tehä tälläsen itelleni ku katoin Paradise Cityn musavideoo. Sitten vaan iso GNR-patchi selkään ja tadaa, tästä tuli ihan vitun hieno :)

Tälläne on mun eka liivi jonka ostin jo öööö pari vuotta sitten H&M:stä kolmellakympillä. Tää oli sellane heräteostos etten hetkeekää epäröiny sen ostamista, oli ainoo jäljellä oleva ja just mun kokoa! Asenteellinen vaatekipale.

Vuos sitte hankittu tekonahkanen liivi KappAhlista, oli alennuksessa 30 e. Enpä keksi tästä muuta sanottavaa :D
Ens kerralla kun mua innostaa kertoo vaatteista saatte tietää lisää mun vaatekaapin sisällöstä.

★ HeidiRoxx

If you could only live my life...

Tiiättekö sen tunteen kun on joku joka ymmärtää sua täydellisesti? Joku jonka sanoihin voit aina luottaa ja todeta kerta toisensa jälkeen hänen olleen oikeassa? Tälläsii sielunkumppanii on hyvin harvassa, ja toiset ei löydä niitä koskaan. Tähän mennessä mun 17 vuotta kestäneen elämän aikana samaa tasoa ei ole saavuttanut kukaan elollinen. Paitsi no, rokkihan ei koskaan kuole.

Henkilökohtasia ajatuksia on usein tosi vaikeeta kuvailla ulkopuoliselle ihmiselle, koska tiiät ne ite kaikista parhaiten. Onhan ne sun omia juttujas. Välillä et saa itekkään omista tunteistas selvää. Vaikka kuinka monta vuotta tutkiskelisit itteäs, et osaa pukee tunteitas sanoiks tai purkaa ittees millään muullakaan tavalla. Sit kun löytää sen yhden ainoan taajuuden joka tuntuu olevan sun kanssa aina samalla aaltopituudella...

Se ei koskaan petä, se ottaa turvallisesti avosylin aina vastaan, se tuntuu kuin kodilta. Se tunne on jotain niin uskomatonta, ettei sitä itekkään pysty ymmärtämään. Sama asia kun rupeet miettimään maailmankaikkeutta eikä pienen ihmisen maailmankäsitys yllä miljardien valovuosien päähän. Sillon mennään jo sellasissa mittaluokissa ettei enään pysy perässä. Sitä musiikki merkitsee mulle.

Voisin kutsuu musiikkii mun ainooks oikeeks sielunveljeks. En oo samanlaista tukea ja turvaa löytänyt vielä ikinä, enkä usko että kovin helposti tulen löytämäänkään. Aivan sama mikä tilanne, missä, kenen kanssa.. Jos syvennyn musiikkiin, tunnen olevani aina kotona. Tän euforisen onnellisen olon mulle pystyy antamaan vaan yks ainoa bändi maailmassa. Mikähän se mahtaa olla, se jääköön salaisuudeksi. Tuskin on kovin vaikeasti arvattavissa.

Toisinsanoen, joskus on vaan parempi pysähtyä ja lakata ajattelemasta. Joskus on vaan parempi antaa jonkun toisen tehdä se homma ittensä puolesta. Antaa tunteiden virrata, nauttia siitä hetkestä kun kaikki tuntuu selkeämmältä kun mikään maailmassa. Se hetki, kun tuntuu siltä kun olisit juuri löytänyt pitkään kadoksissa olevan avaimen. Avaimen kotiisi. Welcome home .

Parhaiten opin tuntemaan siis itseäni, kun olen vihdoin löytänyt omat salaiset kansioni. Musiikki on ainoa oikea tie avata mun hämärimpiä ajatuksia. Siihen ei tarvita liikkeitä, kuvia, ei edes tuhatta sanaa. Se kaikki tapahtuu melkeen kun itestään. Se on se hetki jolloin tunnen kaiken olevan kohdallaan, kun kaikki muu sulkeutuu ympäriltä. On vain minä ja musiikki.

Millanen on se tunne kun yrität saada tästä kaikesta itsestäänselvyydestä mustaa valkoiselle? Sekava, kuten on edellinen tekstikin. Tuo on ehkä kaikista selkein syvällinen visio mun suhteesta Guns N' Rosesiin mitä oon ikinää pystyny ittestäni ulos suoltamaan. Kaikista yksinkertaisinta on, jos vain laitat kuulokkeet korville ja kuuntelet. Silloin mun ei tarvi mitään selitellä.

Sillon kun luulet kadottanees ittes Now I feel as if I'm floating away ja huomaat puhuvas yksin selvitellessäs mitä vittua oikein on meneillään And someone to tell me what the fuck is going on, on hyvä hetki hukuttaa itsensä tunteiden aallokkoon I'm out here on my own, an drifting all alone.

We're searchin' for answers.

Anna siis elämän olla ja musiikin viedä. Yhtäkkiä sen vaan huomaa...

You've got all the answers.

★ HeidiRoxx