tiistai 13. maaliskuuta 2012

Dream until your dream comes through


Mulla on aivan tolkuttoman yksinäinen ja paha mieli nyt... Tuntuu vaa siltä et oon epäonnistunu mun elämässä. Joojoo angstpaskaa mut tällästä tää on. Nyt jos koskaan kaipaisin läheisyyttä ja lohduttavaa olkapäätä. Ihmistä kelle kertoa huoleni ja ilmaista tunteeni pelkäämättä toisen reaktiota. Miksi oi miksi elämä menee näin...


Välillä tuntuu siltä ku en kelpais ollenkaan. Välillä tuntuu siltä et kaikki on ihan jees. Kuitenki takaraivossa jyskyttää koko ajan se saatanan epävarmuus. Oispa elämä oikeesti selkeetä, vaikka kuinka jotain yrittää ni tuntuu et kaadun aina rähmälleni. Nekin kusipäiksi kutsutut elämää nähneet sielut varmasti toivovat loppujen lopuksi vaan hyvän elämän itelleen ja haluavat tulla oikein kohdelluiksi. Entäpä sitten ne vähemmän kusipäät joita elämä potkii silmään joka vitun kerta kaikesta huolimatta? Vai onko tarkotuskin että elämä kasvattaa susta kusipään ennemmin tai myöhemmin?


Vittu tätä itsesäälin määrää. Vihaan sitä. Vihaan sitä ku ei osaa tosissaan päättää ollakko ylpeä itestään ja saavutuksistaan vai hävetä kaikkea tekemäänsä. Paljon on tavotteita ja aina iloitsee vähän ku pääsee elämässään eteenpäin, mut oonkohan mä oikeesti koskaan ees saavuttanu mitään... Kaikkea on läpikäyty mutta missä ne saavutukset, maine ja kunnia? Onko semmosia loppujenlopuks ees vittu olemassa muualla ku haavemaailmoissa?


Mä toivon silmät ja sormet ja kulmakarvat ristissä et kaikki menis hyvin. En haluis takaiskuja, mutta tiiän et sellasia on tulossa. Sen vaan tuntee. Tai jos sellasia ei tule, niin takaisku on jo niiden odottaminen ja ajatteleminen. Se että sä vittu tuhlaat kallista aikaas tämmösen paskan pohtimiseen ku voisit olla ilonen ja elää hetkessä. En vaan haluu elää yksin.


No, ainahan sitä sanotaan et keep going ja älä luovuta. No en minä luovuta. Hampaat irvessä jatketaan eteenpäin. Kaipaan vaan vittu nyt sitä seuraa. Seuraa joka hyväksyy mut sellasena ku oon ja rakastaa mua just tälläsenä. Seuraa joka antaa mulle läheisyyttä ja ilmasee mun olevan tärkeä.



And it might not be wise
I'd still have to try
With all the love I have inside
I can't deny...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti