Just danced the circle of death

Synkkä avaus synkälle päivälle... Monet ei varmasti julkisessa blogissa puisi näin henkilökohtasia asioita, mut tää helpottaa ainakin mun omaa oloa. Tänään siis oli mun eka duunipäivä, ja 5 min ennen työn alkua faija soitti mulle että fammun (farmor u know) mies on kuollut. Biologisesti Timppa ei mulle sukua ollut, mutta se on ollut fammun kanssa nii pitkään ku muistan (jo enne ku synnyin), joten se on ollut mulle tavallaan kolmas ukki aina. Ja nyt se on poissa. Vittu miten tyhjän ja ahistuneen olon tää koko juttu aiheutti. Kuitenkin, rest in peace Timppa ♥

Ei tässä nyt sit auttanu ku puurtaa duunipäivä loppuun vaikkei sitä ollut kerennyt edes alottamaan siinä vaiheessa. Ääni ollu painoksis ku allergialääkkeet loppu eilen, enkä sit oo sekavien ajatusten takia muistanu käydä ostaa tänään lisää. Duunis oli ihan kivaa, vielä 7 viikkoo jälellä. Metros ja junas istuminen vaan oli yhtä helvettiä, pitkään poissaolollaan loistanut ahdistus iski ja vitun voimakkaana. Paniikkikohtaus otti sen verran tiukan otteen et ois tehny mieli hyppää metron ikkunasta ja mennä lähimpään pusikkoon tärisemään.

No, nyt kuitenkin vähän toisenlaisiin asioihin. Viikonlopun random; eräs mun blogin lukijoista oli bongannut mut torstaina Mötleyn keikalta kattelemalla screeniä ja vielä nappassut musta kuvan :DDDDDDD Aika hienoo, tässä se nyt teille näytille x)

Hmm en mä nyt kamalasti keksi mitää sanottavaa, vähä tyhjä fiilis. Laitanpa pari hassuu kuvaa parin viikon takasesta vikasta koulupäivästä, sieltä kesäkorvasta.

Rita♥

Tyyppei