W.A.S.P. @ The Circus, Helsinki

Yksi random ilta jälleen muiden joukossa. Hyvä keikka, loistavaa seuraa ja paska sää taas vaihteeks. Siitä ne hyvät keikat on tehty!

Pääsin koulusta jo klo 11 joten stadiin mulla ei ollut mitään kiirettä. Oltiin joskus neljän jälkeen stadissa ja Circuksen eestä löytyi Satu ja Linda, Venlan kans olin siis stadiin menny. Parin puhelinsoiton jälkee myös Willu ja Mira raahautu paikalle, ja epämääränen paskanjauhanta part miljoona alko jälleen. Välillä käytiin kampissa siel yläkerras kahvilla, ja sit eksyttii takas kattomaan sitä parin metrin jonoo mikä siihe oli kertynyt. Yritettiin väkisin leikkiä jotain randomei sanaleikkejä sun muita, muttei niist tullu kyl vittuakaa :D

Munataikoina

Ovet aukes sillon kaheksalta niiku kuuluki, ja narikasta kävelin rauhallisesti siihen keskelle eturiviä. Keikkaseura kerääntyi ympärilleni ja rupesin ääneen ihmettelemään sitä että taisin olla melkeen ainoa jolla ei ollut WASP-paitaa päällä syystä että Sadulla ja Venlalla on just samanlainen. Siinä sit eräs herra otti puheeks mun GNR-topin ja ruvettiin puhumaan gunnareista, ja multa tippu leuka lattiaan ja kyynel silmäkulmaan kun tää kerto nähneensä bändin livenä kummallakin Suomen keikalla '91. Siitä sitten lähtiki pitkä keskustelutuokio tuntemattoman ihmisen kanssa.

En sitten tiedä minkä vihreän sävyn mun naama valitsi kateuden yltyessä kun tää jätkä kertoi tavanneensa tässä eräänä vuonna Velvet Revolverin keikan jälkeen mm. Slashin bäkkärillä. Miksei mulle käy mitään tommosta? Miks oon syntyny pari vuosikymmentä liian myöhään? Kysymyksiä joihin ei ole kunnollista vastausta, mutta se vituttaa joka tapauksessa. Se on vaan niin jäätävä hetki kun toinen on tehnyt ja kokenut sen minkä olen itselleni asettanut elämäni tavoitteeksi jo vuosia sitten. Sillon ei oo ihan varma että pitäskö itkeä vai palvoa maata kaverin jalkojen alla siitä kunnioituksen määrästä.

Barbe-Q-Barbies oli lämppärinä ja ihan ok mun mielestä, ei mitenkää henkeäsalpaava muttei huonokaan. Halusin kuitenkin WASPit jo lavalle, joten aika venähti pitkäksi etenkin lämppärin jälkeen. Kyl sit onneks Blackie seurueineen valtas lavan joskus puol yhentoist paikkeilla. Settilista:

On Your Knees
The Torture Never Stops
The Real Me
L.O.V.E. Machine
Wild Child
Sleeping (In The Fire) / Forever Free
The Headless Children
I Wanna Be Somebody
The Titanic Overture
The Crimson Idol Medley (The Invisible Boy / I Am One / Restless Gupsy)
Chainsaw Charlie (Murders In The New Morgue)
Heaven's Hung In Black
Blind In Texas

Hieno setti, loistava keikka. Oli parempi ku kultsalla '10, paljo pidempi setti joka oliki melkee kakstuntinen. Välistä itellä kyl meinas virta loppuu, eli slovarit ja hitaammat biisit otin rauhallisesti ja vaan seurasin keikkaa hymy naamalla. Ei mulla oo oikeen erikoista sanottavaa ite keikasta, siis no se oli vaa semmost waspeiluu :D Sain Mike Dudan plekun jonka noukin lattialta kesken keikan, uhrasin mun sormet haromalla siel kenkien seassa vaikken nähny mitään.

Lisää kuvia mm. täällä

Keikan jälkee sit ei ollu enää mikää kiire joten jäätiin hetkeks siihe hengailee, kunnes sit joku Joniks esittäytyny yritti meit kovasti saaha lähtee johonki jatkoille. Sitkee kaveri, ei mennyt kerrasta perille että oltiin iha kotiin menossa ku osalla oli töitä ja kouluakin :D Narikan läpi päästyämme sitten eräs Mikael tuli ja totes mun olevan henkkaria näytettyäni "helvetin pelottava 16-vuotias". Ja henkkarit vilautin koska minuu ei uskottu täysikäseks.. No, kai mä sit oon tämmöne "tomera täti" ja pelottava, miten vaan :D

Nyt keikan jälkeen ollut mukavasti kurkku kipee, himaan mennessä vaan veri maistu suussa ja selkä oli romuna. Eipä tässä muuta, tähän perään tulee viel normipostaus kuulumisista...