Ei mulla muuta, ku et noi kuvat tekee mut yhtä onnelliseks ku kyseisen miehen ilme voi kertoa. Adios, lähen kanarialle!
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
Death to all but metal!
Ei mulla muuta, ku et noi kuvat tekee mut yhtä onnelliseks ku kyseisen miehen ilme voi kertoa. Adios, lähen kanarialle!
maanantai 29. lokakuuta 2012
Blahblahblah...
Öhhhh totaaah... Mites tässä nyt asian ilmasis? Ollu kyl vitusti vilinää, vilskettä ja kirjanpitoa tässä viikon aikana. Lähinnä näitä matkahommia pitänyt järkkäillä mm. uusia lääkereseptejä, tehdä pakkauslistoja, käydä hoitamassa vakuutukset kuntoon tapiolassa ja kelassakin kävin. Mut tää tän aamunen oli kyllä pahin...
Astuin dösään kute tavallisesti jos lähen asioille. Ihmettelin miksi kuski ei huomannut liikennevaloissa valojen vaihtumista vihreäksi, siihen meni joku 5 sekuntia. Seuraavaks pistin merkille et dösän katto vuoti koska mun päähän tuli pieni noro vettä jostai raosta. Ei siinä mitään vielä... Yhtäkkii koko vitu bussi tärisee ja rymisee iha niiku se ois hajoomassa kolmeen osaan. Seuraavaks mun kohalta käytävän toiselta puolelta tippuu kaks ikkunalasia matkustajien niskaan, lasinsirpaleet lensi penkille mun viereen muttei muhun onneks osunut. Mitä vittua?
No dösä sit pysäytettii ja kuski voivotteli ja kävi ulkona kattomassa mitä on tapahtunut. Ei kuulema nähnyt tiellä mitään ihmeellistä joten "se oli varmaan töyssy". Olin kauhusta kankeena ja järkyttyneenä, jatkettii sit viel sinne päätepysäkille asti ikkunansirpaleiden putoillessa edelleen pitkin dösän istuimia ja lattioita... Menin jälkeenpäin ite paikan päälle kattomaa et mitä se tärinä oli ollut. Kuski oli ajanut keskellä tietä ja ajanut päin suojatien kivetyksiä, kaatanut siinä yhden liikennemerkinkin tuusannuuskaksi vaakatasoon tielle. Ja ei huomannut mitään?!? Mihin vittuun tää maailma on menossa, miten vitussa tollaset taunot saa ajokortteja? En ikinä haluis enää mennä julkisiin kulkuneuvoihin, mut vähä pelkään et on pakko... :(
Joo-oh, taikauskosena mua pelottaa et se oli joku enne tulevasta. Yritän pitää jäät hatussa kun tiiän et mun pitäs taas astua lentokoneeseen torstaina kun lähetään sinne reissuun... Lentopelkosena ajatus ei mitenkää houkuta. Mut jännittää koko matkaan lähtö iha törkeesti kyllä :D Eka kunnollinen ulkomaanreissu jonnekki beachille, ku tähä mennes oon käyny ainoostaa Lontoos, Tallinnas ja Tukholmas.
Saa nähä miten mä pääsen sängystä ylös puol neljältä torstaina, viideltä pitää olla lentokentäl ja lento lähtee seittemältä. Onneks yks asia lohduttaa siinä aikasessa heräämisessä... Mulla on täysin hyvä syy mennä käymään Starbucksissa ♥
Värjäsin perjantaina hiukset, mutta jostain syystä latvat jäi vielä melko ruskeiksi (oon niin pro värjääjä <3). Laitoin sitten eilen vielä sävytteen erikseen latvoihin, ja nyt tää on mukavan räikee. En oo varma onko tää ees näin punanen/oranssi ollut ennen, mutta hyvä vaan koska tos viikon aikana se haalistuu kuitenkin auringossa varmasti enemmän ku Suomessa.
Tässä jossain vaiheessa kattelin haikeena exotic-vauvojen kuvia netistä ja tuli pikkunen kissakuume. Onneks siihen auttaa omat karvaperseet jotka voi aina kourasta kainaloon. Mocca onkin nykyään jo niin mamis että tulee joka ikinen aamu herättämään mut istumalla mun naaman päälle kehräten ja puskien. "Äiti herää!" ♥
Onneks on sit myös asioita jotka pudottaa mut maantasalle näistä kissantäyteisistä pilvilinnoista. Laskin eilen että mulla on yhteensä kulunut kissoihin tässä vuoden aikana n. 3000 euroa. Tarkkaan ottaen 35000, mutta faija on osallistunut jonki verran ruoka ym. kuluihin. Eli siis.... Oon virallisesti köyhä :D Mut kyllä katit on sen arvosia!
Sori kuvien puutos. Oon nyt nii väsyny et painun vaa pehkuihin.
Astuin dösään kute tavallisesti jos lähen asioille. Ihmettelin miksi kuski ei huomannut liikennevaloissa valojen vaihtumista vihreäksi, siihen meni joku 5 sekuntia. Seuraavaks pistin merkille et dösän katto vuoti koska mun päähän tuli pieni noro vettä jostai raosta. Ei siinä mitään vielä... Yhtäkkii koko vitu bussi tärisee ja rymisee iha niiku se ois hajoomassa kolmeen osaan. Seuraavaks mun kohalta käytävän toiselta puolelta tippuu kaks ikkunalasia matkustajien niskaan, lasinsirpaleet lensi penkille mun viereen muttei muhun onneks osunut. Mitä vittua?
No dösä sit pysäytettii ja kuski voivotteli ja kävi ulkona kattomassa mitä on tapahtunut. Ei kuulema nähnyt tiellä mitään ihmeellistä joten "se oli varmaan töyssy". Olin kauhusta kankeena ja järkyttyneenä, jatkettii sit viel sinne päätepysäkille asti ikkunansirpaleiden putoillessa edelleen pitkin dösän istuimia ja lattioita... Menin jälkeenpäin ite paikan päälle kattomaa et mitä se tärinä oli ollut. Kuski oli ajanut keskellä tietä ja ajanut päin suojatien kivetyksiä, kaatanut siinä yhden liikennemerkinkin tuusannuuskaksi vaakatasoon tielle. Ja ei huomannut mitään?!? Mihin vittuun tää maailma on menossa, miten vitussa tollaset taunot saa ajokortteja? En ikinä haluis enää mennä julkisiin kulkuneuvoihin, mut vähä pelkään et on pakko... :(
Joo-oh, taikauskosena mua pelottaa et se oli joku enne tulevasta. Yritän pitää jäät hatussa kun tiiän et mun pitäs taas astua lentokoneeseen torstaina kun lähetään sinne reissuun... Lentopelkosena ajatus ei mitenkää houkuta. Mut jännittää koko matkaan lähtö iha törkeesti kyllä :D Eka kunnollinen ulkomaanreissu jonnekki beachille, ku tähä mennes oon käyny ainoostaa Lontoos, Tallinnas ja Tukholmas.
Saa nähä miten mä pääsen sängystä ylös puol neljältä torstaina, viideltä pitää olla lentokentäl ja lento lähtee seittemältä. Onneks yks asia lohduttaa siinä aikasessa heräämisessä... Mulla on täysin hyvä syy mennä käymään Starbucksissa ♥
Värjäsin perjantaina hiukset, mutta jostain syystä latvat jäi vielä melko ruskeiksi (oon niin pro värjääjä <3). Laitoin sitten eilen vielä sävytteen erikseen latvoihin, ja nyt tää on mukavan räikee. En oo varma onko tää ees näin punanen/oranssi ollut ennen, mutta hyvä vaan koska tos viikon aikana se haalistuu kuitenkin auringossa varmasti enemmän ku Suomessa.
Tässä jossain vaiheessa kattelin haikeena exotic-vauvojen kuvia netistä ja tuli pikkunen kissakuume. Onneks siihen auttaa omat karvaperseet jotka voi aina kourasta kainaloon. Mocca onkin nykyään jo niin mamis että tulee joka ikinen aamu herättämään mut istumalla mun naaman päälle kehräten ja puskien. "Äiti herää!" ♥
Onneks on sit myös asioita jotka pudottaa mut maantasalle näistä kissantäyteisistä pilvilinnoista. Laskin eilen että mulla on yhteensä kulunut kissoihin tässä vuoden aikana n. 3000 euroa. Tarkkaan ottaen 35000, mutta faija on osallistunut jonki verran ruoka ym. kuluihin. Eli siis.... Oon virallisesti köyhä :D Mut kyllä katit on sen arvosia!
Sori kuvien puutos. Oon nyt nii väsyny et painun vaa pehkuihin.
maanantai 22. lokakuuta 2012
Steel Panther @ The Circus, Helsinki
(Kuva ei liity keikkaan mitenkää mut länttäsinpä vaan..) |
Aijai vittu uskomatonta. En vaan voi käsittää enkä käsitellä mitään. Pöäääääääähhh.. Oon iha puhkipoikki eilisestä mut hymy ei oo hyytyny vieläkään. Mä en ymmärrä miten toi bändi tekee sen aina. "I haven't ever seen or heard a bad gig from Steel Panther. It doesn't matter if you watch it on youtube or live, the band contacts you and everyone who is watching gets the message. Well, it's always better to attend the gig and watch it alive!", kuten suurinpiirtein sanoin eilen Satchelille.
Oltiin keikkapaikalla odottelemassa joskus kolmen jälkeen. Olikohan siinä yks ihminen ennen meitä, joten ei hätiä mitiä. En oikeen ees muista mitä siinä jonossa alkuun säädettiin, mutta Venla ja Satu lähti ostamaan hienoa lahjaa bändille mun ja Lindan pitäessä paikkaa Circuksen ovella. Eli siis ideanahan oli ostaa Angry Birds -tyyny Steelin jätkille, ja jos ei kellot kilise niin vastaus on Tomorrow Night: "But tonight I'm playing Angry Birds, like a million other stupid nerds." Kirjotin tyynyn taakse spermanenttitussilla tekstin "Love from Finland" + meijän nimet :))
Tällänen! |
Sisään päästiin vähän myöhemmin ku oli tarkotus eli joskus seittemän jälkeen, ja narikan kautta taas tuttuun paikkaan eturivin keskelle missä olin keskiviikkonakin. Olin koko ajan aivan intopinkeenä ja perhoset vilis vatsassa enemmän ku muilla keikoilla, koska tiesin että steelit räjäyttää koko paikan palasiks niite astuessa lavalle. Lämppärinä oli Kobra And The Lotus, joka ei ollut kyllä ihan Steelille sopiva lämppäri mutta siis no mua ei haitannu, tykkäsin kuitenkin :D Laulajan nahkapöksyt vaa ratkes jo keikan alkuvaiheessa haaruksista ja en voinu olla huomaamatta kui se reikä kasvo vaa keikan edetessä...
Taustalla näkyy meijän vihanen lintu tossa rumpukorokkeen eessä! :D
STEEL PANTHER. Jätkät tuli lavalle yheksältä tietääkseni. Ei. Ääh en osaa oikeen sanoo mitään mä vaan hymyilen ja näytän tältä. Hyvä ettei itku taas päässyt kun tuli niiiiiin hyvä fiilis. Otin kaiken irti keikasta mitä vaan sain, ja totta vitussa annoin kaikkeni. Siitä kertoo mun jäätävä niska, selkä, hartia ja kurkkukipu taasen. Huomasin myös äskettäin et oon murjonu mun kyynärpään lahjakkaasti kun se on verillä ja päässä on kuhmu, kiitos jonkun heebon joka stagedivetessaan potkas mua päähän. Jalkalihakset ihan hellänä ja väsyttää perkeleesti. Settilista:
Supersonic Sex Machine
Tomorrow Night
Fat Girl (Thar She Blows)
Asian Hooker
Just Like Tiger Woods
Let Me Cum In
If You Really Really Love Me
Turn Out The Lights
The Shocker
It Won't Suck Itself
Girl From Oklahoma
Party All Day (Fuck All Night)
Death To All But Metal
Community Property
Eyes Of A Panther
17 Girls In A Row
Mulla tuli kiire saada se tyyny esille oikeessa kohassa kun Tomorrow Night olikin jo toinen biisi. Ja se awkward tunne kun vetäsen sen esille, koko muu bändi huomaa tän homman PAITSI Michael jolle olin antamassa sitä. Meni 10 sekuntii kunnes se tajus mut ja kurkotin yli aidan antamaan lahjaa. Varsinkin Stixxin ilme oli kuulema ollut melkosen priceless Michaelin näyttäessä meijän lahjaa sille, harmi etten ite nähny :D Mutta kaikkien naamasta näki kuitenkin että tykkäsivät, ja that's the main point :)
Kohta 1.35 eteenpäin ♥
Ton lisäks semmosii kohokohtia riitti monta pitkin keikkaa, koska bändi on niin loistavasti kontaktissa yleisön kanssa. Eniten jäi ehkä mieleen kun Michael erään välispiikin lopuksi otti muhun katsekontaktin, hymyili ja osotti huutaen "She's got the eyes of a panther!", josta lähtiki sitten kyseinen biisi ♥ Aijai. Lavashow oli jälleen kerran mieletön, ja Satchel oli opetellut lisää tarpeellisia Suomen lauseita kuten "näytä tissit" ja "mä nussin sun vaimoa" :D
Keikan jälkeen onnesta täristen sitten rymyttiin narikkaan ja siitä ulos suunnaten The Circuksen takaoville odottelemaan bändiä. Ei kulunut edes viittä minuuttia kun Satchel tuli moikkaamaan meitä. Nää äijät on oikeesti niin sydämellistä ja vilpitöntä porukkaa sen niiden härskin lavamaskin takana ettei mitään rajaa, oisin voinut jälleen kerran viedä kaikki kotiin ja peitellä ne nukkumaan :)
Tapasin siis eri osissa koko pändin ja sain nimmarit ja yhteiskuvat jälleen. Se niiden avoin kiitollisuus ja lämmin vastaanotto faneja kohtaan saa melkeen nytkin kyyneleet silmiin, kun nääkin herrat moneen otteeseen halaili meitä ja kiitti erityisesti meijän angry birds lahjasta. Sellasta ne ei olleet kuulema aikasemmin saaneet ja lupasivat pitää sitä kiertuebussissa koko kiertueen ajan ♥ Etenkin Michaelin silmissä loisti sulaa kiitollisuutta kun se kiitti mua ja muita jutussa mukana olleita kavereita (meit oli siis minä, Venla, Satu ja Linda) ja sitten se rutisti pitkään ja hartaasti. Pääsisinpä takas eiliseen ja siihen hetkeen <3
Jäätiin sitten huvin vuoksi vielä istumaan sinne kylmään ja odottamaan kun bändiläiset jossain vaiheessa poistuvat kiertuebussinsa puolelle. Katoin kun Stixx tuli takaovista 6 pizzalootan kanssa ja totesin vaan ääneen et vittu jee ku noi vaa vetelee kaksin käsin pizzaa tuol bäkkäril.. Mut sitten hiljenin kun tajusin että se toi ne pizzat MEILLE. Kysyin siltä että tuoko se omat ruokansa ihan tosissaan meijän syötäväks, ja totes vaan että syökää pois. Oikeesti, yks tän vuoden suurimmista WHAT THE FUCK -hetkistä :'D Viimestään siinä vaiheessa mun sydän suli ja järki lakkas pelaamasta. Eikun mussuttamaan jollekin toiselle tarkotettua pizzaa sielunsa kyllyydestä nälkäänsä.
Miten ihmeessä lavalla isot ja törkeät rokkikukot voi olla noin huomaavaisia ja anti-kusipäitä oikeassa elämässä?!? En haluaisi nyt vertailla, mutta mieleen tuli väistämättäkin et kuinka monta kertaa Mike Monroe on tuonu meille jotai safkaa ku ollaa kärsitty, ootettu ja seisty ties missä säässä vuodenajasta riippumatta lukusia kertoja vaan niitä oottaen.... Ei jumalauta, Steel Panther kohos edelleen ylemmäs mun arvostuslistalla. Vittu et siinä on joka piirrettä myöten asiallinen bändi. Täydellisempää saa tänä päivänä suurennuslasin kanssa hakea!
For real, rock n' fuckin' roll is all I need!
perjantai 19. lokakuuta 2012
Sometimes you win, sometimes you lose
Varsin keikkaisissa tunnelmissa ollaan. Äsken kirjotin tosissaan WASPin keikasta, ja nyt tulee vähän eiliseltä. Kävin mutsilla syömässä vähän italianpataa ja suunnistin Pasilan kautta Harjun nutalle. Pinjan ja Helin kanssa hengailin illan. Bändei oli esiintymäs Shiraz Lane, Cherika ja Muddy Bones, joka hajotti komeesti lavan Jumping Jack Flashin aikana.
Tänää meinasin aluks viel mennä illal kattoo Urjaa ja Northern Seeriä malmin nutalle, mut toisaalta samaan aikaan ois esim Cherika Gloriassa tai sit vaik Scene D' Chryme On The Rocksissa, ni en taida sit lähtee mihinkää valinnanvaikeuden vuoks :D + Muutenki sunnuntaina sit Steel Panther ♥
Oon saanu Tiinalta haasteen taas, joten laitan senki nyt tähän syssyyn.
This little award is all about discovering new blogs and helping those with less than 200 followers to get recognized.
1. Each person tagged must post 11 thing about themselves.
2. They must also answer the 11 questions the "tagger" has sent for them.
3. They must also create 11 more questions to ask bloggers they have decided to tag.
4. They must then choose 11 bloggers with less than 200 followers and tag them in their post.
5. These lucky bloggers must be told.
6. There's no tag backs.
1. Mun tekee nyt mieli muffinssia.
2. Pelasin vähän aikaa sitten simssiä kunnes kone kaatui
3. Kissa on nuollut koko aamun mun varpaita
4. Mulla soi Feels Like Love päässä
5. Mun lattialla on metrin korkee vaatevuori
6. Mul on rahat lopussa
7. Haluun mummolaan
8. Aattelen edelleen sitä onnekasta tyyppiä joka tapas Slashin personally.
9. Nyt soi Guns N' Roses - There Was A Time
10. Mulla on 2 sentin juurikasvu atm.
11. Mulla on päällä vaaleanpunanen leopardikuvioinen yökkäri.
1. Oletko tottunut saamaan mitä haluat? Teetkö paljon sen eteen, että saisit sen?
- En ole tottunut, mutta mulla on asenne et kaikki on mahollista jos vaan tarpeeks haluaa. Se ei vaadi muuta kun sinnikkyyttä ja aikaa sekä vähän verta, hikeä ja kyyneliä. Joskus ei sitäkään :)
2. Haluaisitko tulevaisuudessa lapsia?
- Joo.
3. Jos saisit valita, minkä taikavoiman haluaisit itsellesi? Miksi valitsisit juuri sen?
- Haluaisin matkustaa ajassa, ja tää nyt johtuu ihan siitä että tahon nyt nii kovasti päästä näkemään Gunnarit sillo ku ne oli rocktaivaan kirkkain tähti ja Axl maailman kuumin mies.
4. Millainen on sun herätysääni?
- Semmone DJ Ashban tiluttama luritus kitaralla joka alkaa aivan vitun ärsyttävällä kilinällä.
5. Mistä asiasta olet viimeksi ollut todella innoissasi?
- No varmaa toi sama GNR tarina mistä täs nyt on ollu puhetta vähän koko ajan mikäli oot lukenu edellisenki postauksen, se on vaa juurtunut mun päähän :D
6. Jos pitäisi valita 1 ruoka mitä sinun pitäisi syödä koko loppuelämäsi, mikä se olisi?
- Lehtipihvi, ranskalaiset + bearnaisekastike ♥
7. Mille asialle viimeksi nauroit?
- Varmaanki eilen sille ku Muddy Bones hajotti Harjun lavan!
8. Mitkä ovat suurimmat pelkosi?
- Kuolema.
9. Tiedätkö jo mitä teet ensi kesänä?
- Keikkailen vitusti. Ja chillaan kavereiden kanssa, haluun käydä Tupiksessa ja sit ehkä vähä duunia.
10. Mitä teit eilen?
- Päivällä lauloin himassa ja illaks lähin sit kattoo niit keikkoi.
11. Jos sinulla olisi 2 vuorokautta elinaikaa jäljellä, mitä asioita haluaisit tehdä?
- Tavata mun idolit :<
Joo sori en jaksa haastaa ketään saatikka kirjottaa uusia kysymyksiä... Nyt jatkan olemista ja löhöömistä ja katotaa jos lähtisin illemmalla mutsille. Mortsyykkelit.
W.A.S.P. @ The Circus, Helsinki
Yksi random ilta jälleen muiden joukossa. Hyvä keikka, loistavaa seuraa ja paska sää taas vaihteeks. Siitä ne hyvät keikat on tehty!
Pääsin koulusta jo klo 11 joten stadiin mulla ei ollut mitään kiirettä. Oltiin joskus neljän jälkeen stadissa ja Circuksen eestä löytyi Satu ja Linda, Venlan kans olin siis stadiin menny. Parin puhelinsoiton jälkee myös Willu ja Mira raahautu paikalle, ja epämääränen paskanjauhanta part miljoona alko jälleen. Välillä käytiin kampissa siel yläkerras kahvilla, ja sit eksyttii takas kattomaan sitä parin metrin jonoo mikä siihe oli kertynyt. Yritettiin väkisin leikkiä jotain randomei sanaleikkejä sun muita, muttei niist tullu kyl vittuakaa :D
Ovet aukes sillon kaheksalta niiku kuuluki, ja narikasta kävelin rauhallisesti siihen keskelle eturiviä. Keikkaseura kerääntyi ympärilleni ja rupesin ääneen ihmettelemään sitä että taisin olla melkeen ainoa jolla ei ollut WASP-paitaa päällä syystä että Sadulla ja Venlalla on just samanlainen. Siinä sit eräs herra otti puheeks mun GNR-topin ja ruvettiin puhumaan gunnareista, ja multa tippu leuka lattiaan ja kyynel silmäkulmaan kun tää kerto nähneensä bändin livenä kummallakin Suomen keikalla '91. Siitä sitten lähtiki pitkä keskustelutuokio tuntemattoman ihmisen kanssa.
En sitten tiedä minkä vihreän sävyn mun naama valitsi kateuden yltyessä kun tää jätkä kertoi tavanneensa tässä eräänä vuonna Velvet Revolverin keikan jälkeen mm. Slashin bäkkärillä. Miksei mulle käy mitään tommosta? Miks oon syntyny pari vuosikymmentä liian myöhään? Kysymyksiä joihin ei ole kunnollista vastausta, mutta se vituttaa joka tapauksessa. Se on vaan niin jäätävä hetki kun toinen on tehnyt ja kokenut sen minkä olen itselleni asettanut elämäni tavoitteeksi jo vuosia sitten. Sillon ei oo ihan varma että pitäskö itkeä vai palvoa maata kaverin jalkojen alla siitä kunnioituksen määrästä.
Barbe-Q-Barbies oli lämppärinä ja ihan ok mun mielestä, ei mitenkää henkeäsalpaava muttei huonokaan. Halusin kuitenkin WASPit jo lavalle, joten aika venähti pitkäksi etenkin lämppärin jälkeen. Kyl sit onneks Blackie seurueineen valtas lavan joskus puol yhentoist paikkeilla. Settilista:
On Your Knees
The Torture Never Stops
The Real Me
L.O.V.E. Machine
Wild Child
Sleeping (In The Fire) / Forever Free
The Headless Children
I Wanna Be Somebody
The Titanic Overture
The Crimson Idol Medley (The Invisible Boy / I Am One / Restless Gupsy)
Chainsaw Charlie (Murders In The New Morgue)
Heaven's Hung In Black
Blind In Texas
Hieno setti, loistava keikka. Oli parempi ku kultsalla '10, paljo pidempi setti joka oliki melkee kakstuntinen. Välistä itellä kyl meinas virta loppuu, eli slovarit ja hitaammat biisit otin rauhallisesti ja vaan seurasin keikkaa hymy naamalla. Ei mulla oo oikeen erikoista sanottavaa ite keikasta, siis no se oli vaa semmost waspeiluu :D Sain Mike Dudan plekun jonka noukin lattialta kesken keikan, uhrasin mun sormet haromalla siel kenkien seassa vaikken nähny mitään.
Keikan jälkee sit ei ollu enää mikää kiire joten jäätiin hetkeks siihe hengailee, kunnes sit joku Joniks esittäytyny yritti meit kovasti saaha lähtee johonki jatkoille. Sitkee kaveri, ei mennyt kerrasta perille että oltiin iha kotiin menossa ku osalla oli töitä ja kouluakin :D Narikan läpi päästyämme sitten eräs Mikael tuli ja totes mun olevan henkkaria näytettyäni "helvetin pelottava 16-vuotias". Ja henkkarit vilautin koska minuu ei uskottu täysikäseks.. No, kai mä sit oon tämmöne "tomera täti" ja pelottava, miten vaan :D
Nyt keikan jälkeen ollut mukavasti kurkku kipee, himaan mennessä vaan veri maistu suussa ja selkä oli romuna. Eipä tässä muuta, tähän perään tulee viel normipostaus kuulumisista...
Pääsin koulusta jo klo 11 joten stadiin mulla ei ollut mitään kiirettä. Oltiin joskus neljän jälkeen stadissa ja Circuksen eestä löytyi Satu ja Linda, Venlan kans olin siis stadiin menny. Parin puhelinsoiton jälkee myös Willu ja Mira raahautu paikalle, ja epämääränen paskanjauhanta part miljoona alko jälleen. Välillä käytiin kampissa siel yläkerras kahvilla, ja sit eksyttii takas kattomaan sitä parin metrin jonoo mikä siihe oli kertynyt. Yritettiin väkisin leikkiä jotain randomei sanaleikkejä sun muita, muttei niist tullu kyl vittuakaa :D
Munataikoina |
En sitten tiedä minkä vihreän sävyn mun naama valitsi kateuden yltyessä kun tää jätkä kertoi tavanneensa tässä eräänä vuonna Velvet Revolverin keikan jälkeen mm. Slashin bäkkärillä. Miksei mulle käy mitään tommosta? Miks oon syntyny pari vuosikymmentä liian myöhään? Kysymyksiä joihin ei ole kunnollista vastausta, mutta se vituttaa joka tapauksessa. Se on vaan niin jäätävä hetki kun toinen on tehnyt ja kokenut sen minkä olen itselleni asettanut elämäni tavoitteeksi jo vuosia sitten. Sillon ei oo ihan varma että pitäskö itkeä vai palvoa maata kaverin jalkojen alla siitä kunnioituksen määrästä.
Barbe-Q-Barbies oli lämppärinä ja ihan ok mun mielestä, ei mitenkää henkeäsalpaava muttei huonokaan. Halusin kuitenkin WASPit jo lavalle, joten aika venähti pitkäksi etenkin lämppärin jälkeen. Kyl sit onneks Blackie seurueineen valtas lavan joskus puol yhentoist paikkeilla. Settilista:
On Your Knees
The Torture Never Stops
The Real Me
L.O.V.E. Machine
Wild Child
Sleeping (In The Fire) / Forever Free
The Headless Children
I Wanna Be Somebody
The Titanic Overture
The Crimson Idol Medley (The Invisible Boy / I Am One / Restless Gupsy)
Chainsaw Charlie (Murders In The New Morgue)
Heaven's Hung In Black
Blind In Texas
Hieno setti, loistava keikka. Oli parempi ku kultsalla '10, paljo pidempi setti joka oliki melkee kakstuntinen. Välistä itellä kyl meinas virta loppuu, eli slovarit ja hitaammat biisit otin rauhallisesti ja vaan seurasin keikkaa hymy naamalla. Ei mulla oo oikeen erikoista sanottavaa ite keikasta, siis no se oli vaa semmost waspeiluu :D Sain Mike Dudan plekun jonka noukin lattialta kesken keikan, uhrasin mun sormet haromalla siel kenkien seassa vaikken nähny mitään.
Lisää kuvia mm. täällä |
Keikan jälkee sit ei ollu enää mikää kiire joten jäätiin hetkeks siihe hengailee, kunnes sit joku Joniks esittäytyny yritti meit kovasti saaha lähtee johonki jatkoille. Sitkee kaveri, ei mennyt kerrasta perille että oltiin iha kotiin menossa ku osalla oli töitä ja kouluakin :D Narikan läpi päästyämme sitten eräs Mikael tuli ja totes mun olevan henkkaria näytettyäni "helvetin pelottava 16-vuotias". Ja henkkarit vilautin koska minuu ei uskottu täysikäseks.. No, kai mä sit oon tämmöne "tomera täti" ja pelottava, miten vaan :D
Nyt keikan jälkeen ollut mukavasti kurkku kipee, himaan mennessä vaan veri maistu suussa ja selkä oli romuna. Eipä tässä muuta, tähän perään tulee viel normipostaus kuulumisista...
perjantai 12. lokakuuta 2012
What does it take to stay by my side
Teenpäs tähän alkuun tämmösen haasteen minkä bongasin Tiinan blogista ja "joudun" nyt tekemään koska mun teki mieli juustokakkua sun muita herkkuja.. :D
1. Mitä suunnitelmia viikonlopuksi?
- Mun piti nähä Heidiä, mut oon taas kipeenä joten se jäi nyt sitte välistä :( Tänään kohtapuoliin leipomaan mutsin kanssa kukkosia. Ja kouluhommia tietysti..
2. Millon sulla on syysloma ja mitä aijot tehdä sillon?
- Ens viikolla on ainaki to-pe (lyhyet lomat ah ♥ -.-), ylipäätäsä ens viikko menee keikkahurmoksessa by W.A.S.P. & Steel Panther!
3. Tykkäätkö talvesta?
- RAKASTAN talvea! Lunta, pakkasta, kirpsakkaa ilmaa joka höyryää uloshengittäessä. Mun sisällä asuu ikuisesti maailman tappiin asti se pieni lapsi joka ei saa koskaan kyllikseen lumessa telmimisestä, taannun johonkin 5 vuotiaan tasolle heti kun nään ensilumen! :D
4. Mistä ostat yleensä vaatteesi?
- Semmoset peruskamat näistä teiniketjuista mm. H&M, Seppälä, Lindex ja Gina Tricot. Sit paljon tällässii ns. omanlaisempii vaatteita yleensä esim. Backstreetistä, EMPiltä tai Hellsinkishopista, Huuto.net on myös kiva mesta. Joskus teen myös ite = tuunailen!
5. Millainen fiilis sulla useimmiten on? Oletko iloinen vai surullinen ihminen?
- Miten tähän nyt vastais. Oon semmonen ilopilleri että oksat pois, mut sit kuitenki stressaannun kaikesta aivan helvetin herkästi. Suurimmaks osaks kuitenki ilonen! :)
6. Jos voisit päästä minne vaan, missä haluaisit olla juuri nyt?
- Okei ekana tuli mieleen tietysti rakastakin rakkaampi haave Losista, mut rehellisesti sanottuna kaipaan nyt tosi paljon mummolaan. Viime syyslomalla viimeks kävin sukuloimassa, hirvee ikävä :'(
7. Mitä kadut?
- Voisin rohkeesti jopa tokasta etten hirveästi mitään. Virheet joita oon tehny ja kamaluudet jota oon kokenu on muovannu musta tämmösen ihmisen ku oon nyt, ja kaikesta oppii vaikka sitten kantapään kautta. Tosin no esim. lapsena jotku emävaleet ois voinu säästää vanhemmilta ni ei ois tarvinnu sit saaha arestiakaan..
8. Oletko sama ihminen kuin vuosi sitten?
- Suurinpiirtein. Mitä tässä nyt on muuttunu, niin kaveripiiri ja musamaku laajentunu mut sehän nyt on iha selkee juttu. Oon myös henkisesti vahvempi ja itsevarmempi, sekä tietysti myös jollain tapaa kypsempi. Enkä ainakaa ajanu autoa! :DD
9. Olisitko valmis tekemään mitä vain jonkun tietyn ihmisen takia/puolesta?
- Tääkin vaikee kysymys. Ekana mulle tästä tulee mieleen nää fanittamiset sun muut, niin emmä nyt oikeestaan tiiä. Kaikkeeha sitä tässä on jo koettu keikkojen takia ja virallisemmat ihmiset sitten kattelee tätä touhua pyöritellen silmiään ja pudistellen päätään. Mut ainaki läheiset on mulle tosi tärkeitä ja oon valmis näkemään myös vähän vaivaa ihmissuhteitten eteen!
10. Mikä on elämän tarkoitus?
- Tää kyssäri on ku suoraan filosofiankirjasta, joten vastaan lisääntyminen ja suvun jatkaminen. Mut jos MUN elämän tarkotusta kysytään, vastaan et haluun olla onnellinen :D
Jejj nyt sit vähä muuta päivitystä. Tehtiin noit kukkosii tosissaa maanantaina jo mutsin kans, mut kaikki meni kahes päiväs ku kuumille kiville. Ne on siis semmosii karjalaisii riisipyöröi, kvg jos ette tiiä. Aivan helvetin hyvän makusia, niit vois vetää vaik miljoona jos maha ei räjähtäis.
Ajelin tänään ajotunnilla ekaa kertaa motarilla semmosta 80 km/h, jänskätti vähän mut toi tunti suju iha törkeen hyvin! Ylipäätää toi tais olla semmone "ahaa-elämys" ku tajusin etten ookkaa iha uuno sen auton kanssa, sittenkään vaik välil siltä tuntuuki. Kyl se kortti ehkä sielt jossai vaihees mulle irtoo, harmi vaa etten varmasti tuu muutamiin vuosiin hankkimaan tollasta audia mitä saan ajaa autokoulus :D
Simssii oon ahkerasti pelaillu ja näin. Aivan loistava peli mun makuun, tosin tykkään kyl vaik millasista peleistä. Tässä tulee esille tää mun ehkä vähän poikamaisempi puoli, mut sanonpa vaan et isoveli teki musta miehen. Kasvoin pleikkaripelien, nintendojen sun muiden vekottimien keskellä, joten luonnollisesti tykkään edelleenki pelailla tommosilla konsolipeleillä :)
Kävin äsken hakemassa matkavakuutuksen tapiolasta kanarian reissuu varten, ja samalla siinä tuli sitten vakuutettua kissatkin :) Nyt lähden sormet taikinaa kohden syyhyten tästä mutsille leipomaan niitä kukkosia, tsaukki!
1. Mitä suunnitelmia viikonlopuksi?
- Mun piti nähä Heidiä, mut oon taas kipeenä joten se jäi nyt sitte välistä :( Tänään kohtapuoliin leipomaan mutsin kanssa kukkosia. Ja kouluhommia tietysti..
2. Millon sulla on syysloma ja mitä aijot tehdä sillon?
- Ens viikolla on ainaki to-pe (lyhyet lomat ah ♥ -.-), ylipäätäsä ens viikko menee keikkahurmoksessa by W.A.S.P. & Steel Panther!
3. Tykkäätkö talvesta?
- RAKASTAN talvea! Lunta, pakkasta, kirpsakkaa ilmaa joka höyryää uloshengittäessä. Mun sisällä asuu ikuisesti maailman tappiin asti se pieni lapsi joka ei saa koskaan kyllikseen lumessa telmimisestä, taannun johonkin 5 vuotiaan tasolle heti kun nään ensilumen! :D
4. Mistä ostat yleensä vaatteesi?
- Semmoset peruskamat näistä teiniketjuista mm. H&M, Seppälä, Lindex ja Gina Tricot. Sit paljon tällässii ns. omanlaisempii vaatteita yleensä esim. Backstreetistä, EMPiltä tai Hellsinkishopista, Huuto.net on myös kiva mesta. Joskus teen myös ite = tuunailen!
5. Millainen fiilis sulla useimmiten on? Oletko iloinen vai surullinen ihminen?
- Miten tähän nyt vastais. Oon semmonen ilopilleri että oksat pois, mut sit kuitenki stressaannun kaikesta aivan helvetin herkästi. Suurimmaks osaks kuitenki ilonen! :)
6. Jos voisit päästä minne vaan, missä haluaisit olla juuri nyt?
- Okei ekana tuli mieleen tietysti rakastakin rakkaampi haave Losista, mut rehellisesti sanottuna kaipaan nyt tosi paljon mummolaan. Viime syyslomalla viimeks kävin sukuloimassa, hirvee ikävä :'(
7. Mitä kadut?
- Voisin rohkeesti jopa tokasta etten hirveästi mitään. Virheet joita oon tehny ja kamaluudet jota oon kokenu on muovannu musta tämmösen ihmisen ku oon nyt, ja kaikesta oppii vaikka sitten kantapään kautta. Tosin no esim. lapsena jotku emävaleet ois voinu säästää vanhemmilta ni ei ois tarvinnu sit saaha arestiakaan..
8. Oletko sama ihminen kuin vuosi sitten?
- Suurinpiirtein. Mitä tässä nyt on muuttunu, niin kaveripiiri ja musamaku laajentunu mut sehän nyt on iha selkee juttu. Oon myös henkisesti vahvempi ja itsevarmempi, sekä tietysti myös jollain tapaa kypsempi. Enkä ainakaa ajanu autoa! :DD
9. Olisitko valmis tekemään mitä vain jonkun tietyn ihmisen takia/puolesta?
- Tääkin vaikee kysymys. Ekana mulle tästä tulee mieleen nää fanittamiset sun muut, niin emmä nyt oikeestaan tiiä. Kaikkeeha sitä tässä on jo koettu keikkojen takia ja virallisemmat ihmiset sitten kattelee tätä touhua pyöritellen silmiään ja pudistellen päätään. Mut ainaki läheiset on mulle tosi tärkeitä ja oon valmis näkemään myös vähän vaivaa ihmissuhteitten eteen!
10. Mikä on elämän tarkoitus?
- Tää kyssäri on ku suoraan filosofiankirjasta, joten vastaan lisääntyminen ja suvun jatkaminen. Mut jos MUN elämän tarkotusta kysytään, vastaan et haluun olla onnellinen :D
Jejj nyt sit vähä muuta päivitystä. Tehtiin noit kukkosii tosissaa maanantaina jo mutsin kans, mut kaikki meni kahes päiväs ku kuumille kiville. Ne on siis semmosii karjalaisii riisipyöröi, kvg jos ette tiiä. Aivan helvetin hyvän makusia, niit vois vetää vaik miljoona jos maha ei räjähtäis.
Ajelin tänään ajotunnilla ekaa kertaa motarilla semmosta 80 km/h, jänskätti vähän mut toi tunti suju iha törkeen hyvin! Ylipäätää toi tais olla semmone "ahaa-elämys" ku tajusin etten ookkaa iha uuno sen auton kanssa, sittenkään vaik välil siltä tuntuuki. Kyl se kortti ehkä sielt jossai vaihees mulle irtoo, harmi vaa etten varmasti tuu muutamiin vuosiin hankkimaan tollasta audia mitä saan ajaa autokoulus :D
Simssii oon ahkerasti pelaillu ja näin. Aivan loistava peli mun makuun, tosin tykkään kyl vaik millasista peleistä. Tässä tulee esille tää mun ehkä vähän poikamaisempi puoli, mut sanonpa vaan et isoveli teki musta miehen. Kasvoin pleikkaripelien, nintendojen sun muiden vekottimien keskellä, joten luonnollisesti tykkään edelleenki pelailla tommosilla konsolipeleillä :)
Kävin äsken hakemassa matkavakuutuksen tapiolasta kanarian reissuu varten, ja samalla siinä tuli sitten vakuutettua kissatkin :) Nyt lähden sormet taikinaa kohden syyhyten tästä mutsille leipomaan niitä kukkosia, tsaukki!
torstai 4. lokakuuta 2012
People looking like a ghost has arrived
Sanotaanko vaikka näin etten malta odottaa neljän viikon kulumista millään, sillon luultavasti oon jo kanarialla. Tiistain lähettii koululta kohti Turkua tai no siis Kaarinaa, Tuorlassa käytiin kierros siel observatoriol ja silleen. Tän jälkeen viel pari luentoo ja mun aivot oli siit kaikest infon määrästä ihan puutunu, ja haettiin paikallisesta kaupasta murkinaa huutavaan nälkään.
Illal oli sit majottuminen Piispanrantaan Ala-Lemun kartanoon, voi jeesus mikä nimi silläki mestalla. Majotukset oli mun mielestä ihanan kodikkaat ja semmoset.... No mökkimäiset :D Pienet mut hienot. Katottii tyttöporukal salkkareita ja lähettii saunomaan ja syömää salaattei ja sämpylöitä. Sit myöhemmi perus juoruumista ja nukkuu.
Seuraava päivä oliki sit enempi juttuu siit ite reissusta. Meikäläisen ryhmä lentää ensi Teneriffalle ja sieltä sit laivalla La Palmalle. Pienenpieni toivonkipinä piilottelee jossai mun sisäl et pääsisin näkee laivareissul luonnonvarasii delfiineitä... Se on ollu jo pienest pitäen yks mun isoist haaveista :) Juu sit meijä hotelli on semmoi kiva neljän tähen, ei paha.
Ostin tänää kävelykengätki patikkareissuu varten, me meinaa joku pv siellä sit vaelletaa 18 km pitkin tulivuoren rinteitä.. Saa nähä kestääkö kunto, nyt ainaki on siihe sopivat kengät. Ostin myös toiset kengät, gladiaattori -malliset perussandaalit, 15 e ku niit
oli cittaris jotai jämii jäljel mut kelpaa :D
Huhuh pitäs nyt viel jatkaa ruotsin aineitten kirjottamista, mulla on koko ajan törkee määrä hommaa... Ei vaan pysty tekee kaikkee ajallaan :(
Illal oli sit majottuminen Piispanrantaan Ala-Lemun kartanoon, voi jeesus mikä nimi silläki mestalla. Majotukset oli mun mielestä ihanan kodikkaat ja semmoset.... No mökkimäiset :D Pienet mut hienot. Katottii tyttöporukal salkkareita ja lähettii saunomaan ja syömää salaattei ja sämpylöitä. Sit myöhemmi perus juoruumista ja nukkuu.
Seuraava päivä oliki sit enempi juttuu siit ite reissusta. Meikäläisen ryhmä lentää ensi Teneriffalle ja sieltä sit laivalla La Palmalle. Pienenpieni toivonkipinä piilottelee jossai mun sisäl et pääsisin näkee laivareissul luonnonvarasii delfiineitä... Se on ollu jo pienest pitäen yks mun isoist haaveista :) Juu sit meijä hotelli on semmoi kiva neljän tähen, ei paha.
Ostin tänää kävelykengätki patikkareissuu varten, me meinaa joku pv siellä sit vaelletaa 18 km pitkin tulivuoren rinteitä.. Saa nähä kestääkö kunto, nyt ainaki on siihe sopivat kengät. Ostin myös toiset kengät, gladiaattori -malliset perussandaalit, 15 e ku niit
oli cittaris jotai jämii jäljel mut kelpaa :D
Huhuh pitäs nyt viel jatkaa ruotsin aineitten kirjottamista, mulla on koko ajan törkee määrä hommaa... Ei vaan pysty tekee kaikkee ajallaan :(
maanantai 1. lokakuuta 2012
Then we can dance all night together
Ajauduin pohtimaan elämän hurjia asioita. Miten mä oon just tämmönen ja millon mä kasvoin itsekseni? Ehkei sillä niin väliä, sillä rakastan mun elämän pienensuuria kohokohtia jotka tekee tästä maailmasta aina hieman paremman paikan. En voi kiittää korkeampia voimia tarpeeksi siitä että mulla on maailman parhaat ystävät, ihana perhe, uskolliset lemmikit ja katto pään päällä. Mitä sen enempää tässä voisi enää toivoa?
Niin paljon on tapahtunut vuosien varrella. Suurinpiirtein viis vuotta sitten Heidi oli vielä pikku nakero lapsen vaatteissa, leikki sokeriporsasta ja kuunteli Lordia kunnes kohtalo johdatti mut rockin pariin. Nyt täysikäsenä täytyy kyllä todeta, etten ois ikinä varmasti 13-vuotiaana arvannut olevani vuonna 2012 just tämmönen. Lapsukaisena tuli varsin usein mietittyä millasta mun elämä on kun oon aikunen. No, en kyllä väittäis itteeni vieläkään aikuseks...
Vuonna 2007 opiskelin kuitenkin ahkerasti kiinnostavasta musiikista ja imin itteeni kaiken tiedon rockista niinku hukutettu pesusieni. Itessään mun tyylikehitykseen meni about 2 vuotta ennenku aloin näyttää suurinpiirtein samalta ku mitä oon nyt. Vieläkin mun vanhemmat tuppaa pohtimaan missä vaiheessa tää mun innostus menee ohi. Tuntuu ihan ääliömäiseltä, koska mä oon vaan oma itteni ja viihdyn omassa nahassani.
Tässä oon kuitenki hiffannu miten monipuolinen tää rokkimaailma on. Sanojaan ja tekojaan saa varoa, täytyy aina varmistaa selusta ettei joku tule vetämään lättyyn. Ihmiset jauhavat paskaa ja luulevat olevansa toinen toistaan parempia ja kaikki katsovat vaan omaa napaa. Näissä piireissä vallitsee viidakon lait, nopeat syö hitaat. Tästä kaikesta huolimatta, kaikki nää rokkijannut sun muut himpulat keiden perässä jaksan keikasta toiseen kulkea, heittää paskaa läppää ja keiden kanssa koen elämäni oudoimmat hetket ovat loistavia tyyppejä keitä en menettäis mistään hinnasta. Tässä kohtaa Willua ja Miraa lainaten, rokkipiirit on mulle kuin toinen perhe ja keikkailua harrastuksena voisi kutsua masokismin jonkunlaiseksi esiasteeksi.
Onneks näitä kaikista rakkaimpia ihmisiä pääsee aina sillon tällön tapaamaan taas randomien kokemuksien ja loistavien keikkojen muodossa. Milloin syödään mämmiä pellolla, milloin seistään tuntikausia vesisateessa taikka pakkasessa. Joka kerralta jää enemmän tai vähemmän muistoja mustuneena läskinä, kipeänä niskana tai käheänä äänenä, useimmiten kaikki yhtä aikaa. Pahimpia tapauksia on nää niinkutsutut musiikkiorgasmit, jolloin ajan- ja paikantaju häviää, sisällä kuplii ja kyyneleet virtaa. Sillon kun on hyvät ja moniomituiset ystävät ympärillä ja musiikki valloittaa kaikkien mielen, ei ole kenenkään karvoihin katsomista! Sillon ollaan samassa veneessä, yhtä suurta perhettä.
2007 |
Niin paljon on tapahtunut vuosien varrella. Suurinpiirtein viis vuotta sitten Heidi oli vielä pikku nakero lapsen vaatteissa, leikki sokeriporsasta ja kuunteli Lordia kunnes kohtalo johdatti mut rockin pariin. Nyt täysikäsenä täytyy kyllä todeta, etten ois ikinä varmasti 13-vuotiaana arvannut olevani vuonna 2012 just tämmönen. Lapsukaisena tuli varsin usein mietittyä millasta mun elämä on kun oon aikunen. No, en kyllä väittäis itteeni vieläkään aikuseks...
Vuonna 2007 opiskelin kuitenkin ahkerasti kiinnostavasta musiikista ja imin itteeni kaiken tiedon rockista niinku hukutettu pesusieni. Itessään mun tyylikehitykseen meni about 2 vuotta ennenku aloin näyttää suurinpiirtein samalta ku mitä oon nyt. Vieläkin mun vanhemmat tuppaa pohtimaan missä vaiheessa tää mun innostus menee ohi. Tuntuu ihan ääliömäiseltä, koska mä oon vaan oma itteni ja viihdyn omassa nahassani.
2010 |
Tässä oon kuitenki hiffannu miten monipuolinen tää rokkimaailma on. Sanojaan ja tekojaan saa varoa, täytyy aina varmistaa selusta ettei joku tule vetämään lättyyn. Ihmiset jauhavat paskaa ja luulevat olevansa toinen toistaan parempia ja kaikki katsovat vaan omaa napaa. Näissä piireissä vallitsee viidakon lait, nopeat syö hitaat. Tästä kaikesta huolimatta, kaikki nää rokkijannut sun muut himpulat keiden perässä jaksan keikasta toiseen kulkea, heittää paskaa läppää ja keiden kanssa koen elämäni oudoimmat hetket ovat loistavia tyyppejä keitä en menettäis mistään hinnasta. Tässä kohtaa Willua ja Miraa lainaten, rokkipiirit on mulle kuin toinen perhe ja keikkailua harrastuksena voisi kutsua masokismin jonkunlaiseksi esiasteeksi.
47000 ihmisen paine selässä |
Liian kylmä yö |
Paskasena, murjottuna, väsyneenä |
46 valvottua tuntia |
Miljoona kuutiota liikaa vettä niskaan sataneena |
Onneks näitä kaikista rakkaimpia ihmisiä pääsee aina sillon tällön tapaamaan taas randomien kokemuksien ja loistavien keikkojen muodossa. Milloin syödään mämmiä pellolla, milloin seistään tuntikausia vesisateessa taikka pakkasessa. Joka kerralta jää enemmän tai vähemmän muistoja mustuneena läskinä, kipeänä niskana tai käheänä äänenä, useimmiten kaikki yhtä aikaa. Pahimpia tapauksia on nää niinkutsutut musiikkiorgasmit, jolloin ajan- ja paikantaju häviää, sisällä kuplii ja kyyneleet virtaa. Sillon kun on hyvät ja moniomituiset ystävät ympärillä ja musiikki valloittaa kaikkien mielen, ei ole kenenkään karvoihin katsomista! Sillon ollaan samassa veneessä, yhtä suurta perhettä.
2012 |
Voi vittu et mä rakastan tätä elämää!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)