Yleispäteviä kuulumisia vol. 1: reissu lapissa

Maahiskeiju

Noniin.Tähän väliin on pakko kertoa eilisen episodista. Olin illalla menossa suihkuun, kun suihkusta ei tullutkaan kunnolla vettä. Siinä alasti ihmetellessä Mocca kävi paskantamassa ja astu omaan torttuunsa, joten eikun kissa kainaloon ja aattelin pestä sen lavuaarissa jos suihkusta on joku jakoventtiili rikki. Lavuaarin hanasta ei tullutkaan sitten kun tulikuumaa vettä ja sekin loppu. Kerkesin kissan jalkaa siinä sen verran huljuttelemaan että se kastui, mutta kuumaa vettä pelästyneenä Mokkis sit sinkos ku raketti sylistä ja lähti paskasta jalkaansa ravistellen karkuun. Siinä pääs muutama vittusaatana kovaa ja korkeelta ilmoille ja itku tuli.

Kävin sitten noita hanoja läpi ja mistään ei tullut enää vettä. Soittelin vesilaitoksen vikanumeroon ja Hervantaan tuleva päävesijohto kokonaan poikki. Siinä sitten itkua väänsin alasti kädet ja jalanpohjat kissanpaskassa ja kattelin kun puolimärkä kissa paskasine jalkoineen tassutteli menemään ja loukkaantui kun olin yrittänyt pestä hänet. Millä vitun tuurilla käy näin? Kysympähän vaan. Onneks nyt vesi kulkee, pääsin suihkuun aamusta ja lattiat pesen jahka asioiltani takaisin kotiin pääsen.

Onneksi kahvi lämmittää!

Ja nyt sitten asiaan. Aattelin nyt julkasta vielä toisen raapustuksen ihan vaan niitä näitä, vähän mennyttä ja vähän tulevaa. Jos vaikka alotan vähän kertomalla miten mun vuos 2018 on lähtenyt käyntiin. Uudenvuoden vietin mutsin luona Vantaalla juhlimassa sen 60v synttäreitä. Näki siinä muutamia sukulaisia samalla, ja meninkin sitten serkun luo yöksi Malminiittyyn. Siinä joskus uuden vuoden jälkeen heräilin aamusta ja katsoin että puhelimessa oli ilmoitus "Onnibus mainitsi sinut kommentissaan". Ajattelin että jee, oon voittanut jostain facen arvonnasta varmaan vapaavalintaiset edestakaisin matkat onnibussilla. Noh, se olikin sitten jotain muuta...

Kommentista selvisi, että olinkin voittanut matkan Ylläkselle viikoksi majoituksineen ja matkoineen. Menin ihan sekaisin kun rahattomana tuo olisi ollut täysi mahdottomuus itse kustantaa, ja olin lapissakin ollut vain kerran aikaisemmin. Eli seuraavaksi hypätkäämme helmikuun alkuun.

Matkakaveriksi mukaan lähti Velho. Onnibussin reitti Ylläkselle ei kulje Tampereen kautta, joten koettiin fiksuimmaksi vaihtoehdoksi mennä suosiolla bussilla stadiin ja hypätä sieltä kyseiseen linja-autoon. Laskeskelin että yhteen suuntaan stadin koukkaus mukaan laskettuna matkaa kertyi about 1150km, ja bussilla kuljettuna matka-aika oli noin 16,5h. Siinä sai kyllä perseen puutumaan lahjakkaasti. Matka alkoi sunnuntai-iltana, ja Willu tuli hoitamaan eläimiä mun luo viikoks siks aikaa. Menoreitillä bussi Helsingistä lähti puol yhentoista maissa illalla, eli yritin vaan heti ruveta nukkumaan. Aika turhaa oli se yritys, en jotenkin osaa nukkua kunnolla autossa tai bussissa kun pelästyn jokaista tärähdystä ja kiihdytyksiä esim ohitustilanteissa. Ouluun saavuttiin aamu seittemän maissa, ja luovutin siinä vaiheessa nukkumisyritykset. Olo oli ku ois jyrän alla käynyt.. Ja kuten arvata saattaa, uni tulikin paremmin sitten kun väkisin lopetti yrittämisen. Hetken torkuttuani Tornion jälkeen halusin kuitenkin katsella maisemia kun aurinko rupesi nousemaan. Kyllä lapin luonto vaan on henkeäsalpaavan kaunis! <3 Pellossa pysähdyttiin hetkeksi vielä ja haettiin kahvit, ja naamasta kyllä näki että jäi yöunet vähiin :D

Vakiovarustus ulkoillessa :D

Majoituspaikkana toimi Kuerkievari. Hotelli/hostelli/latukahvila sijoittuu Kuertunturin kupeeseen Äkäslompoloon. Me majotuttiin hostellipuolelle, huone oli mun mielestä ihan kiva ja asukkaille oli yhteiset keittiöt ja oleskelutilat. Lähikauppana oli somekuuluisa Jounin kauppa, missä käytiin kävellen muutaman kerran viikon aikana. Säät onneksi suosivat meitä, oli uskomattoman kauniin aurinkoisia pakkaskelejä koko viikon. Pakkasta oli melkein koko ajan se -25, mutta keli oli niin kuiva ettei se tuntunut ollenkaan pahalta. Posket vaan meinas palaa mulla karrelle, joten kävin paikallisesta putiikista ostamassa semmosen... pakkasnaamarin? Se ei ollut ihan kommandopipo, mutta peitti ison osan kasvoista ja posket sopivasti. Tuo olikin mulla päällä sitten oikeastaan koko reissun ajan ulkoillessa, eikä ollut huono ostos ollenkaan!
Joka päivä ulkoiltiin enemmän tai vähemmän. Keskiviikkona vuokrattiin lumikengät ja lähdettiin vallottamaan Kuertunturia. Lumikenkäily ja tunturilla tallustaminen oli mulle täysin uusia kokemuksia. Tällä paskakunnolla alkutaival otti kunnon päälle jyrkkyytensä takia, mutta tasottui loppua kohden. Maisemat keskellä korpea oli jälleen kerran mykistävät. Huipulla oli autiota ja tuuli ihan julmetun kylmästi, joten siellä ei viivytty paria kuvanottoja kauempaa. Kuertunturi on 445m korkea, joten se on täten korkein kohta Suomessa jolle meikäläinen on kiivennyt! Polkua takaisin ei ollut merkitty, joten eksyttiin sitten hieman kun lähdettiin väärää polkua pitkin kulkemaan. Kierrettiin siinä sitten aikamoinen lenkki, ja kun autotielle päästiin oli meikäläisellä jo itku herkässä. Tuli väistämättä kanaria-vibat vuodelta 2012, kun sillon eksyttiin vuoristoon. No, lumikenkäilystä jäi kaikenkaikkiaan kivat muistot vaikka olinkin rättipoikkipuhki ja vielä autoteitse oli 5km kävelymatka hostellille (ai kuinni mentii metsään..). Onneksi hostellilla odotti latukahvilan täydellisyyttä hipova kaakao kermavaahdolla <3

Ite en oikein tuntunut hallitsevan noita lumikenkiä. Toinen meinasi koko ajan irrota jalasta ja meni vinoon, joten en hirveästi umpihankeen lähtenyt niillä tarpomaan. Loppureitti tosin oli jo niin luminen että siellä oli pakko, ja siellä sitten lentelinkin komeesti vähän väliä naamalleni ja vitutti niin perkeleesti. Siinä kun on 120cm lunta ja oot siellä semmoset räpylät jalassa niin ei meinaa päästä ylös millään. Onneksi oli sentäs ne sauvat joiden avulla pysty ittensä kampeamaan ylös! Reväytin myös jossain pienessä mäessä kaatuessa nivuset ja toisen jalan reiden, ja loppu lappireissu mentiinkin sitten vähän hellemmin ja varovaisemmin tallustellen.

Näytän arabialaiselta turistilta

Matkan vikana kokonaisena päivänä eli perjantaina tehtiin reissu Konijänkän kotieläinpuistoon, koska se oli mulle must have matkakohde tuolla! Niiiiiin söpöjä kaikkia pikkupöppiäisiä ai että ♥ Hostellilta ois ollut yli 4km kävelymatka, joten minä jalkatoipilaana päätin että me kroisokset mennään sinne taksilla. Ihan hyvä, muuten ois menny tuhottomasti mun linkutukseen aikaa päivästä jo sinne mentäessä. Siellä oli kyllä tosiaan kaikenkarvasta elukkaa kamelista kalkkunoihin. Mun sisäinen eläinrakas sielu sai siellä tyydytyksen kun tuituilin jokaisen aitauksen ja häkin kohdalla. Takaspäin me kyllä sitten jo käveltiin, koska oltiin päätetty käydä pizzalla syömässä Jounin kaupan vieressä Eväskorissa. Tilasin eksoottisimman kasvispizzan ikinä; päärynää, fetaa, paprikaa ja paahdettua sipulia. Voi taivas varjele että päärynä pizzassa on hyvää!! Harmi ettei sitä oo missään perus kebuloitten listalla, en enää muuta söiskään. Sopi erityisesti suolasemman fetan kanssa yhteen ku nyrkki silmään.

Lauantaina koitti sitten kotiinlähtö. Tai siis kotona Tampereella oltais vasta sunnuntai-iltana mut no.. :D Neljän maissa päivällä lähti Onnibus Ylläsjärven kaupan pihasta takaisin kohti Helsinkiä. Tällä kertaa päätin etten edes yritä nukkua, vaan valvon suosiolla aamuun asti. Rupesin kattomaan Yle Areenasta melkeen heti bussin lähdettyä Sykettä. En oo aikasemmin kattonut tuota, mutta jäin koukkuun. Katsoin koko ekan tuotantokauden bussimatkan aikana :D Viimeinen jakso loppui sopivasti kun saavuttiin stadin nurkille aamukuudelta. Siitä matkattiin sit Martsariin faijan luo nukkumaan. Bussi Tampereelle lähti sitten puoli neljän maissa. Kaikenkaikkiaan ihana reissu, haluan lappiin joskus myös kesällä <3 Ps. Sykkeen katsoin kokonaan loppuun seuraavien kahden viikon aikana, sitä ei vaan voinut lopettaa! x)