What you got is all you need

Varoitan jo tähän alkuun että teksti saattaa olla hyvin sekavaa. Eräästä silkkiturkkisesta nöpönassusta johtuen mun yöunet viimeisen 4 yön aikana on ollut sitä 3-4 tunnin luokkaa, joten väsymys on valtava ja järki liikkuu hitaammin kuin Itellan asiakaspalvelu.

Elikkä tosiaan. Uunituore kissanomistaja allekirjoittaa väitöksen, että kissanpennun kanssa elämä on raskasta mutta sitäkin palkitsevampaa. Kaiken sen yöllisistä perseellä pomppimista ja hillittömän rallin vetämisestä vittuuntuneenakaan ei voi olla hymyilemättä kun kattoo viattomiin sinisiin silmiin joista paistaa viesti "Äiti, ota syliin".

Mun kitara!

Candy on kotiutunut nyt suhteellisen hyvin. Se kyllä maukuu ja seuraa mua vessaankin kuin hai laivaa. Muutenkin tää meno tässä tällä viikolla ollu vähä korkeelentosta ja helvetin kiireellistä. Maanantaina piti käydä leffassa kattoo Le Havre äikän kurssia varten, Alissan, Ritan, Hannan ja Katjan seurassa paska leffaki menetteli. Eilen kävin Viikissä tutustumas eläinlääketieteelliseen yliopistoon, se oli nasta mesta. Sieltä suoraan himaan, kissalle ruokaa, kauppaan, roudaamaan postista paketti, järjestelen paketin tavarat, mutsille, himaan, syömään ja taas nukkumaan.

Aaaa tänään koulussa me saatiin riekon pää bilsan tunnilla preparoitavaks! Vaikka kuinka eläinrakas oonki, mua on aina kiinnostanu eläinten anatomia ja kropan sisältö. Kaivettiin lintuparasta kaikki selkäytimen hermot ja silmien linssit esille, kokeiltiin jopa ruokatorven toimivuutta "juottamalla" sille riekolle vettä nokan kautta joka sitten valu sieltä ruokatorvesta ulos, ihan törkeen siistii :D Huomenna on luvassa rotan preparointi, en malta oottaa ♥

Joo, täs nyt on kans näitä kuvii Candystä ja sitte muutama myös musta mitä täs on otettu viime aikoina. Innostuin yks pv tupeeraamaan tukkaa ku tää on nyt kunnolla kerrostettu, ja ihan komeen näkösen siitä saa. Meikä lähtee nyt syömään ja sitten Espooseen sovittamaan vanhojentanssimekkoja, ciao!