Alice Cooper @ Barona Areena 11.12.2009

Ah toi keikka oli kyl taas niin odotettu piristys näihin harmaisiin päiviin <3 Iha helvetin mahtava fiilis jäi tosta keikasta! :) Totta helvetissä menen myös ens kerralla kentälle, jumalauta eka kerta ku oon kentällä ja olin tokassa rivissä! Venlan ihanan kompaktilla kameralla sai hienoja videoita ja kuvia, tosin äänen laadusta en mene vielä mitään sanomaan kun en ole saanut niitä koneelle.
 

Pihalle jonottamaan tultiin... 15.24 kellon mukaan. Siinähän seistiin IHAN jäässä kolme tuntia, ja siinä puoli seittemän maissa alko porukat jo "hiillostua" saappaistaan kun ne ei meinanneet päästää meitä vielä sisälle. Sisälle päästyttyä äkkiä fanikojulle (ostin keikan loputtua vasta Cooperin keikkapaidan), sitten ruuhkaiseen vessaan, jonka jälkeen sitten äkkiä kamppeet narikkaan. Sit vaan juostiin vauhilla kentälle.

Kentällä oltiin aluks about 5 m pääs eturivistä. Sit siin mun edessä meni just sopiva kulkureitti pitkien miesten välissä, ni pikkuhiljaa minä ja Laura hivutettiin ittemme sitten tokaan riviin :D

Bach oli.. En saa sopivan suurta sanaa sille, mutta ihan mahtava. Oli taas jälleen niin unelmien täyttymys nähdä ihminen kenet halusi, "'Cause you'll always be my dream come true". Ja jos oikein ymmärsin, ni tuli aika ainutlaatunen fiilis kun kuulin Bachin sanovan olleensa Helsingissä viimeksi '89 O.O Herranjestas, siitäkin kulunut jo 20 vuotta ja mä pääsin näkemään nyt sen. Joka tapaukses, Bach alotti about 19.30 ja lopetti 20.30, tunnin setin se veti. Settilista näytti jokseenkin tältä (en muista kaikkia enkä järjestystä, mutta tässä muutama):

Back In The Saddle
Big Guns
Here I Am
Stuck Inside
Piece Of Me
Monkey Business
18 And Life
American Metalhead
I Remember You
Youth Gone Wild

Oli se mukavaa, Bach tais sylkästä mun päälle ja sit pääsin melkee läppäsemään sitä. Oli vaa vaivaset 20 cm eroo, mut minkä sille mahtaa ku näin lyhyt ei pääse edessä olevien ukkojen yli nii paljoo kurottamaan.
 

Noniin, sitten pääesiintyjään. Cooper alotti tasan yheksältä. Show oli ihan mahtava, Cooper taisi kuolla sen aikana muutamaan kertaan mm. hirtettynä ja giljotiinissa :D Settilistasta tunnistin muutaman biisin, mutta oli kyllä hyvää musiikkia. Voisin sanoa että keikan perusteella tutustumisen arvoinen.

Laurasta piti pitää kovaa kiinni kun muuten ihmiset ryysi meijän takaa meijän väliin :D Varsinkin Dirty Diamondsin aikana kun Cooper heitteli yleisöön sellasii jännii kaulakoruja ni ihmiset rynni aika lailla eteenpäi ja hyppi olkapäille et ne sais niitä kotiin viemisiks. Ite en sellasta korua saanu, mut sainpa sitten yhen Billion Dollar Babiesin aikana Cooperin heittämän setelin :D Järjestyksenvalvoja otti yhen sielt maasta, kurotin siitä aidalta nii pitkälle ku pääsin 20 muun käden joukossa et saisin yhen matkamuiston ni se sit anto sen mulle, kiitos siitä :) Juup, Cooperin settilista tulee tässä:

School's Out
Department Of Youth
I'm Eighteen
Wicked Young Man
Ballad Of Dwight Fry
Go To Hell
Guilty
Welcome To My Nightmare
Cold Ethyl
Poison
The Awakening
From The Inside
Nurse Rozetta
Is It My Body
Be My Lover
Only Women Bleed
I Never Cry
Black Widow Jam
Vengeance Is Mine
Devil's Food
Dirty Diamonds
Billion Dollar Babies
Killer
I Love The Dead
No More Mr. Nice Guy
Under My Wheels
--- Encore ---
School's Out (with Michael Monroe)

Joo, kuten näätte, Mike Monroe sitten lampsi lavalle viimesen biisin aikana vetämään School's Outin Cooperin kanssa. Helvetti mä meinasin lentää nurin ku vilkasin sivuun ja näin sen siel kävelemäs lavalle. Hakkasin Lauran käden varmaa katki siin vaihees, anteeks jos se on nyt entistä kipeempi :D En ois uskonu näkeväni Hanoin jätkiä enää sen hajoamisen jälkeen, joka on harmittanu mua tähän asti ihan tajuttomasti. Mut toi oli aika helmi, sitä kutsutaan unelmien täyttymykseks. Keikka loppu siinä n. klo 22.30

Noh, sen keikan jälkee ku oltii haettu narikasta kaikki krääsä yms. ni me mentiin jonnekkin sivuun joillekki ihme portaille istumaan. Siin meijän ympäril ei ollu oikeestaan ketään kun ne oli iha sivussa siel. Olin iha fiilareis tosta keikasta ja onnellinen siitä et olin nähny nyt Bachin, Cooperin ja Monroen samalla lavalla. Sit kyl sumeni päässä ja suu loksahti auki kun katon et Mike tulee siitä nurkan takaa ja kylmänrauhallisesti käveli ihan mun vierestä niit portaita ylöspäin. Laura ei ees huomannu, taas ravistelin sitä niin paljo et sen kaakaot hölsky varmaan sen syliin ja huusin et vittu kato kuka meni ohi :D Aattelin vaa et ilta ei voi tän paremmaks mennä, ja sit Laura kysy et miksen mä koskenu siihen.
 

Jatkettiin istumista. Meni varmaa joku 5 min, sit nään et se jumalauta tuli taas niit portaita alas siin meijän takana O.O Sit mul naksahti päässä ja otin Lauran vinkistä vaarin, oli ihan pakko kyynärpääl tökkästä sitä jalkaan x) Joo tiiän kuulostaa lapselliselta mutten voinu itelleni mitään :D Sit vast tajuttiin et perkele meil ois ollu kameraki ni ois voinu pyytää yhteiskuviin. Noh, liian myöhästä.

Siinä sit istuin iha friikkinä ku ootin et jos Mike tulis vaik viel kerran takas niitä portaita. Sit kuulin kopinaa takaa ja hakkasin taas Lauran iha paskaks, ku Andy McCoy meni ohi :'DD En pystyny uskomaa et helvetti ne kaikki vaa käveli siit meijän ohi. Se meni siitä niin äkkii etten kerenny kaivaa kameraa ja kysyy yhteiskuvaan, aateltiin et jos se tulis takas ni voitais kysyy. Mut sit isä soittikin jo et se ootti siin pihassa.

Jokatapaukses, oli ihan helvetin kivaa. Tästä lähin meen aina kenttäpaikoille. Odottaen seuraavaa keikkaa <3

Ps. Joo tää oli aikamoine romaani :D

(Kirjoitettu 12.12.2009 klo 10:31)