Nonni tässä sitä nyt ollaan. Kannatti jonottaa lauantaina viimeset puol tuntii vajaassa vaatevarustuksessa, nyt oon iha vitun kipeenä. Okei, onneks ei oo kuumetta. Se meinaa sitä et voin ilosesti käydä suorittaa koeviikon loppuun! -.- Luojan kiitos, en ois taas jaksanu sitä rumbaa et pitää suoritella niit kokeita viel jälkikäteenki..
Ostinki tänää kaupasta yht. 16 pakettia nenäliinoja, koska tänään on menny niitä yli 3. Hirvee yskä, nenä tukossa, kurkkukipu ja muuta mukavaa. Nukahin tänää kouluski vahingos sohvalle välkällä, ei siin mitää meni se 45 minuuttii mukavan nopeesti siinä mut niska tuli kipeeks ku torkku laukkunsa päällä.
Eilen taiteilin mun tukkaan aika mielenkiintosen väkerrelmän. Pörrötin tukan vaa alaspäi, vetäsin koko tukan toiselle puolelle ja sit lakkaa sohasin päälle, ku olin suihkuun kuitenkin menossa. Sit tällänen siitä tuli :D Ja tosiaan meni puol minuuttii tohon. Ps. Julisteet<3
Joo tää tais jäähä tällä kertaa tähän. Pitää mennä tonne laittaa uus Hanoi-juliste seinään (kiitti divari), lukee viel kerran bilsan kokeeseen ja suunnittelee millon voisin ommella mun patchit mun farkkurotsiin.
torstai 31. maaliskuuta 2011
maanantai 28. maaliskuuta 2011
You're giving me a headache
Tosiasiassa ei mun eilisiltainen päänsärky johtunu kenestäkään ihmisestä, joten tekstin otsikko on hieman harhaanjohtava. En vaa silti tajuu. Eilen illalla ihan normaalisti touhuilin kaikkee, kävin suihkussa ja mua väsytti jo yheksän jälkeen. Suihkusta tullessa siin puol kymmenen mais mul oli jo aikamoinen pääkipu, mut aattelin et se menee ohi. Rupesin kattoo sitä Axl Rose dokkarii minkä ostin lauantaina, mutten päässyt paljoo alkuu pidemmälle ku pää meinas räjähtää... Ja se on jo paljon jos keskeytän VAPAAEHTOSESTI Axlista kertovan jutun minkä kattomista ootin hirveesti!
Ei siihen oikeen särkylääkkeetkään auttanu, sängyssä pyörin about 12 asti ihan tuskissani kun välillä oksetti ja melkeen itketti se päänsärky. Kelasin vaa et se on varmaanki jotai migreeniä, ku tollasii oireita on ollu välillä muutenki. Ei tosin todellakaa noi pahoina saatikka ton huonon olon kera... Täytyy käyvä lekurilla joskus.
Noni mut joo olin aatellut et voisin pyhittää tän tekstin mun yhelle elämäni rakkauksista; omat karvalapset <3 Oon pienest pitäen tykänny kaikennäkösistä otuksista, ja sit tos v. 2008 helmikuus sain ekat omat gerbiilit. Nää talttahampaat sit valtas mun sydämen kokonaan ja tätä nykyä niitä asuu meillä 8 kappaletta + yks minimajava (duprasi, voin lyyä vetoa et ensimmäine ajatus teillä lukijoilla on "mikä vittu on duprasi?", selvennän asiaa myöhemmin). Alotetaanpa esittelemällä eläimet:
Tumppu, 18. tammikuuta 2008 syntynyt herrasmies. Toinen mun ensimmäisistä gerbiileistä, ja syntypä sille meillä yks poikue poikanen nimeltä Sisu tossa 2009 syyskuussa, joka annettiin kyllä sitten pois. Ihanan lutunen kaveri kädessä, möllöttää ja rakastaa rapsutuksia <3 Pohjaväri on musta eli black ja ton kuvioinnin nimi on patched.
Tässä ois Töppönen, Tumpun veli, syntynyt siis samana päivänä ja samasta eläinkaupasta ostettu. Asuu samassa laarissa Tumpun kanssa, ja on just käteen sopiva mötkäle jolla on varsin persoonallinen tempperamentti :D Se rupee päällään hakkaa kättä jos se haluu takas terraarioon. Ja tää onki sit väritykseltään pelkkä black.
Tän tytsyn nimi on Kaamos (virallinen nimi on Moonwell's Xenoglossophobia. Kyllä, luit oikein :D). Tää on ollu semmonen varinainen kapinakerpiili, on harrastanu ihmisen käden raivohulluu puremista tos vuos sitte aika reippaasti. Viime syksynä sain totutettuu sen jotenkuten käsittelyyn, nyt voin pitää sitä jonki aikaa kädellä ilma et tempasee hampaat ihoon heti. Syntymäpäivää viettää 21. helmikuuta ja vuos oli 2009, muutti meille Tampereelta. Väritys grey agouti. Sen kaveri Routa kuoli syyskuussa eikä hyväksynyt vauvagerbiileitä kaverikseen, joten asuu nyt yksin.
Kuvassa oleva muumi tunnetaan parhaiten nimellä Kuura (Absolutely Invisible Presente). Tää on mulle yks rakkaimmista murmeleista, kun sillä on niin unelma ihmisrakas ja hellyydenkipee luonne. Sähäkkä pimatsu, ei tuu toimeen muiden jyrsimien kanssa joten on asunut aina yksin. Syntynyt 8.3.2009 ja alunperin Espoolainen. Väristäkin näkee et yks sen lempinimistä on Lumikki tai Lumppari, virallisesti ton karvan värin nimi on silver point. Jos tarkkoja ollaan, Kuura istuu tälläkin hetkellä sylissä mun kanssa kirjottamassa tätä :)
Pilke (Rebel's Ireland) on yks Suomen harvoista variegated -kuvioiduista gerbiileistä. Tai no, ei ne enään niin harvinaisia ole kuin aikaisemmin, mut mulla kesti pari vuotta ennenkuin tälläsen itelleni sain. Sitäpaitsi, tää on nykyään kielletty väri eikä sitä saa enää Gerbiiliyhdistyksen nimissä kasvattaa. Pilke on syntynyt 14. marraskuuta 2008. Rakastan silti tätä neitiä, vaikka se onkin värityksensä takia kuuro. Ja on se kyllä harvinaisen hölmö otuskin, ei ole järjenlahjoilla pilattu :D Nimim. se joutui kerran pesulle kun oli uinut pilttikipossa ja katteli lasin toiselta puolelta ihan kellertävän möhnäsenä muina miehinä...
Rebel's Jalapeno eli tutummin Pouta on Pilkkeen kaveri. Poutatytön synttärit on 6. helmikuuta (eli samana päivänä ku Axl Rose) ja maailmaan se pullahti vuonna 2009, väri on kanssa vaan black. Toimelias ja huomionkipeä karvamokkula, muttei sylissä sitten tykkää olla hirveän kauaa. Alkuun oli aika arka, mutta nykysin kiipeilee pitkin kättä syliin asti sieltä terraariostaan :D Ainiin, Pilke ja Pouta on kumpikin tullut meille Joensuusta asti.
Toinen alunperin Kaamokselle kaveriks hankituista siskoksista on nimeltään Rebel's Africa Star eli Hile. Synttäripäivä näillä kahdella uusimmalla gerbiilitytöllä on 15. elokuuta 2010. Hile on kasvanut isoksi puikulaksi, vaikka on kohta "vasta" 8 kuukautta vanha. Hileestä tulee äiti tässä kevään/kesän vaihteessa, kun teetän sillä yhden poikueen :) Tääkin on jo pari kertaa edellä mainittu black turkkinsa puolesta.
Sitten tää Hileen kaveri Huurre (Rebel's Amazon Rain). Huurre on väritykseltään burmese, ja on saanut kehuja monesti kauniista väristään. Veikeä kaveri, joka tykkää kiipeillä pitkin terraariossa olevaa väliverkkoa ja imeskelee sitä verkkoa kasassa pitävää hakaneulaa :D Sille kävi köpelösti viime joulukuussa, kun Kuura puras siltä tapellessa yhen varpaankynnen poikki. Se on kyllä onneks kasvanut takas, mutta raukka oli vielä niin vauvakin sillon ja joutu kärsimään toisen äksyilyn takia :(
Sitten tulee tää monen ihmettelemä otus. Duprasi ei oo oikeestaan kovin läheistä sukua gerbiilille, ja on Suomessa tosi harvinainen lemmikkinä. Näitä ei mun tietämyksen mukaan löydy Suomesta kuin n. 10-15 kpl. Itse sain omaa duprasia etsiä lemmikiksi pitkin Suomea 2,5 vuotta, ennenkuin sellaisen sitten sain ns. "käytettynä". Viime marraskuussa mun eläinlaumaan tuli lisäks siis tää äkäpussi Nova, nimi on lyhenne virallisemmasta Aavehaltian Nova.
Toi häntä herättää suurimmassa osassa eniten hämmennystä. Toi on virallisesti siis rasvahäntägerbiili, nimensä mukasesti se varastoi vararavinnot häntäänsä niiku kameli kyttyröihinsä konsanaan. Lemmikkinä toi on normaalijyrsijää haastavampi ja suositellaan vaan kokeneille jyrsijäharrastajille. Duprasille ominaista on sen aggressiivinen erakkoluonne. Kyllä vain, melkein poikkeuksetta jokainen ko. lajin edustaja puree joskus ihmistä. Novallakin on tapana narista äkäisesti jos herätän sen päiväuniltaan (se on katsokaas yöeläin), se möyrii ulos mökistään ja hyökkää hampaat ojossa kaiken liikkuvan kimppuun. Hirmunen reviirinpuolustus.. Kerran se pääs mua puremaan, mut ei saanu kunnolla kiinni mut pieni ventti tuli sormeen. Käsittelen sitä pääasiassa nahkahanskoilla, mutta se antaa silittää kiltisti sillon kun istuu hansikkaan päällä :)
Nova on kyllä armottoman sulonen tapaus isoine nappisilmineen ja hörökorvineen :D Mutta moni kakku päältä kaunis, vanha herra on täynnä tempperamenttia jota se ei pelkää näyttää jos joku uskaltautuu liian lähelle ;) Se on syntynyt 12. syyskuuta 2007 näin ollen kaikista vanhin mun eläimistä, ja hyvin porskuttaa eteenpäin. Väritystä kutsutaan black eyed honeyksi.
Ei siihen oikeen särkylääkkeetkään auttanu, sängyssä pyörin about 12 asti ihan tuskissani kun välillä oksetti ja melkeen itketti se päänsärky. Kelasin vaa et se on varmaanki jotai migreeniä, ku tollasii oireita on ollu välillä muutenki. Ei tosin todellakaa noi pahoina saatikka ton huonon olon kera... Täytyy käyvä lekurilla joskus.
Noni mut joo olin aatellut et voisin pyhittää tän tekstin mun yhelle elämäni rakkauksista; omat karvalapset <3 Oon pienest pitäen tykänny kaikennäkösistä otuksista, ja sit tos v. 2008 helmikuus sain ekat omat gerbiilit. Nää talttahampaat sit valtas mun sydämen kokonaan ja tätä nykyä niitä asuu meillä 8 kappaletta + yks minimajava (duprasi, voin lyyä vetoa et ensimmäine ajatus teillä lukijoilla on "mikä vittu on duprasi?", selvennän asiaa myöhemmin). Alotetaanpa esittelemällä eläimet:
Tumppu |
Töppönen |
Tässä ois Töppönen, Tumpun veli, syntynyt siis samana päivänä ja samasta eläinkaupasta ostettu. Asuu samassa laarissa Tumpun kanssa, ja on just käteen sopiva mötkäle jolla on varsin persoonallinen tempperamentti :D Se rupee päällään hakkaa kättä jos se haluu takas terraarioon. Ja tää onki sit väritykseltään pelkkä black.
Kaamos |
Kuura |
Pilke |
Pouta |
Hile |
Huurre |
Nova |
Toi häntä herättää suurimmassa osassa eniten hämmennystä. Toi on virallisesti siis rasvahäntägerbiili, nimensä mukasesti se varastoi vararavinnot häntäänsä niiku kameli kyttyröihinsä konsanaan. Lemmikkinä toi on normaalijyrsijää haastavampi ja suositellaan vaan kokeneille jyrsijäharrastajille. Duprasille ominaista on sen aggressiivinen erakkoluonne. Kyllä vain, melkein poikkeuksetta jokainen ko. lajin edustaja puree joskus ihmistä. Novallakin on tapana narista äkäisesti jos herätän sen päiväuniltaan (se on katsokaas yöeläin), se möyrii ulos mökistään ja hyökkää hampaat ojossa kaiken liikkuvan kimppuun. Hirmunen reviirinpuolustus.. Kerran se pääs mua puremaan, mut ei saanu kunnolla kiinni mut pieni ventti tuli sormeen. Käsittelen sitä pääasiassa nahkahanskoilla, mutta se antaa silittää kiltisti sillon kun istuu hansikkaan päällä :)
Nova on kyllä armottoman sulonen tapaus isoine nappisilmineen ja hörökorvineen :D Mutta moni kakku päältä kaunis, vanha herra on täynnä tempperamenttia jota se ei pelkää näyttää jos joku uskaltautuu liian lähelle ;) Se on syntynyt 12. syyskuuta 2007 näin ollen kaikista vanhin mun eläimistä, ja hyvin porskuttaa eteenpäin. Väritystä kutsutaan black eyed honeyksi.
Oonko ees sulonen? <3 |
Suuri kiitos Niinalle joka on ottanut tän bloggauksen kuvista kaikki muut paitsi Tumpun, Töppösen, Poudan ja Novan ensimmäisen kuvan.
Ps. Kuka jaksoi lukea näin pitkän tekstin? Kiva jos jaksoit, sillä näistä ötököistä tullaan jatkossa kuulemaan mitä luultavimmin lisää :D
lauantai 26. maaliskuuta 2011
Michael Monroe @ Tavastia 26.3.2011
Oli varmasti paras tavastian keikka jolla oon ollut! Sattui ja tapahtui vaikka mitä jännää, niistä riittää kertomista.
Oltiin puol kymmenen maissa Tavastian eessä venaamassa, siin olikin jo ihan kiitettävästi porukkaa kellonajan huomioon ottaen. Tulee vilu jo miettiessäkin sitä aamua, varpaat jääty heti siinä seisoessa.. Vähä yli tunnin kerkesin siinä oottelemaan, kun lähin sinne Music Hunteriin hakemaan niitä sinne jääneitä levyjä. Kampissa oli se joku Angry Birdsin SM-kisat siinä aulassa :D
Selvisin Music Hunteriin asti, ja jäin myyjän kanssa juttelemaan mm. Gunnareiden vinyyleistä, levyistä, kaikesta kamppeesta mitä niiltä löytyy.. Kyselin että onko niillä nimmareita, ja se näytti mulle kädestä pitäen lappusta missä oli Matt Sorumin nimmari ja sillä oli hintaa 50 e. Se sano että varastossa on jotai lisääki, mutta ku mulla ei ollu tarpeeks rahaa ni ei se kehannu mennä kaivelee :D Ens kerralla meen sinne rikkaana ja ostan ne kaikki... <3 Loppujenlopuks ostin vaan Axl Rose The Prettiest Star -DVD:n, jonka sain -15 % alennuksella liikkeen edellisen töppäyksen hyvityksenä :P
Sit kävin finnkinon hesessä pikasesti safkaamassa ja menin about 12.15 takas tavastian eteen. Vaihettii vuoroi, Venla ja Satu lähti syömään ja mä jäin pitää paikkaa. Kuuntelin siinä koko Sensory Overdriven ipodilla ja kuuntelin ja seurailin muuten vaa sitä meininkiä siinä. Oli muuten vitun paskasti bändille järjestetty se tavastian sisäänpääsy. Ekaks Ginger tuli siihen harhailemaan ja pyöri varmaan yli 5 min siinä pihalla kun ei tiennyt mistä olisi päässyt sisään, kaikki ovet oli lukossa eikä ketään tullut avaamaan :D Sama juttu kävi yksitellen jokasen bändin jäsenen kohdalla, kun omia aikojaan tulivat. Törkeintä oli, kun yks urpo järkkäri tuli ensin meille räyhäämää et meijän pitää rauhottuu (nii kenen pitäis.. me oltii iha rauhallisii), aukas sen pääoven ja lampsi ite sisään Conten jäädessä siihen muutaman metrin päähän ulkopuolelle. Vittu ois nyt ees Steven päästäny sisään! Äly hoi :D
Siinä Venlan ja Sadun + muilla lähistöllä olevien jonottajien kanssa sitten juteltiin niitä näitä ja koitettiin pitää ittemme lämpiminä. Siinä joku random ukko suihkutteli lakkaa nahkarotsiinsa ja sytytti sitä tuleen, kuulema lämmitti mukavasti. Ite en moista ihan heti kokeilis :D Meininki oli kyllä joo varsin hupaisaa siinä viime tunneilla.
Viimesen 15 minuutin ajan ennen ovien avaamista olin siinä pelkällä topilla ja nahkaliivillä. Vähän oli kylymä, mut porukka oli niin tiiviisti jonossa et kyl se siinä meni. Ja voi ziisus mikä perusryysis sinne sisälle sit tuli ku annettiin lupa... Lipun tarkistuksen jälkeen äkkii narikkaan ja sit jonoon venaa et pääsee lavan eteen.
Sit ku se maaginen ovi aukeni, meni joku 2 sekuntii ja löysin itteni keskeltä eturiviä suoraan keskellä sen rundin edestä (vai mikä vitun uloke onkaan, en saa sitä sanaa nyt mielee). Mietin vaa et vittu mite voi olla niin hyvä paikka! En oo ikinää keikalla ollu yhtä hyvällä paikalla seisomassa. Venla oli mun vasemmal puolel ja Satu oikeella. Siinä sitten venailtiin keikan alkua... Haha näin siel kaukana jossai vahvaris kiinni lappu jossa oli settilista. Otin siitä lapusta kuvan ja sit kyyläsin koko keikan ajan et mikä biisi tulee seuraavaks :D Ovet aukes siis kolmelta ja keikka alko neljältä.
No sit se pändi tuli sinne ja keikka alko kivasti. Olin heti alusta alkaen täysillä mukana, vaik siin ennen bändin tuloo oliki ollu vähä passiivinen ja väsyny fiilis. Tähän tulee sit vaik se settilista:
Trick Of The Wrist
Got Blood?
Motorvatin'
Hammersmith Palais
'78
Nothin's Alright
Not Fakin' It
Modern Day Miracle
Gone Baby Gone
Superpowered Superfly
Bombs Away
Love Song
Machine Guns Etiquette
Dysfunctional
I Wanna Be Loved
Malibu Beach Nightmare
Dead, Jail Or Rock N' Roll
----
Back To Mystery City
Life Get's You Dirty
Feel Alright
Hihii oli kokonaiset 20 biisii! Ja tosi kova meno :D Mistäs mä alottaisin... No kuvasin noista ainakin 2/3 biiseistä kokonaa, laitan ne täs joskus youtubeen ku ehin. Rakastan sitä keikkafiilistä ja intohimosta masokismia, keikka pitää elää jokasella aistilla. Keikan pitää maistua, haista, tuntua, nähdä, kuulla... Ja todellakin noudatin tota fyysisesti nirhaavaa kaavaa. Henkisesti oonki nyt iha pilvissä, mut jalat ei kanna enää ollenkaa 8) Nimim. konttaan jos haluun siirtyy huoneesta toiseen, jalat vittu nii kipee etten muista millo viimeks ois ollu tällei...
Hammersmith Palaisin soolon aikana Conte tuli siihe rampille, käänty selin ja kellahti siihe mun ja Venlan käsien varaan soittaa sitä sooloo. Kuvasin koko hoidon ja samal rapsutin Contee selästä :'D Hehe oli kivaa. Jaaa sitte Machine Gun Etiquetten aikana lauloin sen second time around -jutun kerran mikkiin sillei et pystyn videolta tunnistaa oman äänen sieltä kajareista.. Voi huhhuh x) Sit ööö oisko ollu Dysfunctionalin aikana Mike heitti siihe meijän eteen pari plekuu Contelta, niist tuli iha hirvee ryysistappelu siinä lavan päällä ja siin oli varmaa kymmenii käsii päällekkäi... Kunnes huomasin sen plekun siinä suoraan pahaa aavistamattoman Sadun nenän alla, ja poimin sen itelleni >:)
Huhuh mul oli tosi hyvä paikka ja harvinaisen vakaa olo koko keikan ajan, ku pysyin tosi hyvin siinä pystyssä enkä liikkunu paljon ollenkaan. Ainoo juttu mikä välillä tuli häiritsee oli se, et ku Venla meinas suistuu siit eturivist pois ja ns. raivasin sille tilaa tuuppaamal vähä Satuu sivummaks, mun kummaltakin puolelta tuli ihan vitunmoinen ihmismassan paine mun päälle. I Wanna Be Lovedin aikana se järkyttävä paine kesti yli puol minuuttii. Olin siinä ihan henkihievereissä, en saanu henkee ja huusin vaa kaikkii voimasanoi mitä kurkusta lähti. Sit meinasin lopulta pökrää siihen, lyhistyin siihen lavanreunaan. Sit ku halailin sitä lavan lattiaa pääsin kuitenki pois siitä ahistuksesta, ja vihdoinki sain happee. Ei siin sit tapahtunu mitää kummallista, nousin vähän ajan päästä siitä ylös ja jatkoin meininkii ku mitää ei ois tapahtunu. Niijoo, videolla näkyy ku kuva menee puolen minuutin ajaks siihe lavan ruohonjuuritasolle vinoon... :D
Nomut joo siin tais olla aikalailla keikan kohokohdat. Keikan jälkeen hihhuloin onnesta ja ostin sen keikkapaidan, mis on Sensory Overdriven kansi siinä edessä. Sit me käytii viel kampissa pikaseen ja tultii bussilla himaan.
Oli tosi kivaa, kiitos kaikille jotka piti meille enemmän tai vähemmän seuraa ja tietysti myös bändille suuri kiitos ihanasta keikasta! :)
Oltiin puol kymmenen maissa Tavastian eessä venaamassa, siin olikin jo ihan kiitettävästi porukkaa kellonajan huomioon ottaen. Tulee vilu jo miettiessäkin sitä aamua, varpaat jääty heti siinä seisoessa.. Vähä yli tunnin kerkesin siinä oottelemaan, kun lähin sinne Music Hunteriin hakemaan niitä sinne jääneitä levyjä. Kampissa oli se joku Angry Birdsin SM-kisat siinä aulassa :D
Selvisin Music Hunteriin asti, ja jäin myyjän kanssa juttelemaan mm. Gunnareiden vinyyleistä, levyistä, kaikesta kamppeesta mitä niiltä löytyy.. Kyselin että onko niillä nimmareita, ja se näytti mulle kädestä pitäen lappusta missä oli Matt Sorumin nimmari ja sillä oli hintaa 50 e. Se sano että varastossa on jotai lisääki, mutta ku mulla ei ollu tarpeeks rahaa ni ei se kehannu mennä kaivelee :D Ens kerralla meen sinne rikkaana ja ostan ne kaikki... <3 Loppujenlopuks ostin vaan Axl Rose The Prettiest Star -DVD:n, jonka sain -15 % alennuksella liikkeen edellisen töppäyksen hyvityksenä :P
Sit kävin finnkinon hesessä pikasesti safkaamassa ja menin about 12.15 takas tavastian eteen. Vaihettii vuoroi, Venla ja Satu lähti syömään ja mä jäin pitää paikkaa. Kuuntelin siinä koko Sensory Overdriven ipodilla ja kuuntelin ja seurailin muuten vaa sitä meininkiä siinä. Oli muuten vitun paskasti bändille järjestetty se tavastian sisäänpääsy. Ekaks Ginger tuli siihen harhailemaan ja pyöri varmaan yli 5 min siinä pihalla kun ei tiennyt mistä olisi päässyt sisään, kaikki ovet oli lukossa eikä ketään tullut avaamaan :D Sama juttu kävi yksitellen jokasen bändin jäsenen kohdalla, kun omia aikojaan tulivat. Törkeintä oli, kun yks urpo järkkäri tuli ensin meille räyhäämää et meijän pitää rauhottuu (nii kenen pitäis.. me oltii iha rauhallisii), aukas sen pääoven ja lampsi ite sisään Conten jäädessä siihen muutaman metrin päähän ulkopuolelle. Vittu ois nyt ees Steven päästäny sisään! Äly hoi :D
Siinä Venlan ja Sadun + muilla lähistöllä olevien jonottajien kanssa sitten juteltiin niitä näitä ja koitettiin pitää ittemme lämpiminä. Siinä joku random ukko suihkutteli lakkaa nahkarotsiinsa ja sytytti sitä tuleen, kuulema lämmitti mukavasti. Ite en moista ihan heti kokeilis :D Meininki oli kyllä joo varsin hupaisaa siinä viime tunneilla.
Viimesen 15 minuutin ajan ennen ovien avaamista olin siinä pelkällä topilla ja nahkaliivillä. Vähän oli kylymä, mut porukka oli niin tiiviisti jonossa et kyl se siinä meni. Ja voi ziisus mikä perusryysis sinne sisälle sit tuli ku annettiin lupa... Lipun tarkistuksen jälkeen äkkii narikkaan ja sit jonoon venaa et pääsee lavan eteen.
Sit ku se maaginen ovi aukeni, meni joku 2 sekuntii ja löysin itteni keskeltä eturiviä suoraan keskellä sen rundin edestä (vai mikä vitun uloke onkaan, en saa sitä sanaa nyt mielee). Mietin vaa et vittu mite voi olla niin hyvä paikka! En oo ikinää keikalla ollu yhtä hyvällä paikalla seisomassa. Venla oli mun vasemmal puolel ja Satu oikeella. Siinä sitten venailtiin keikan alkua... Haha näin siel kaukana jossai vahvaris kiinni lappu jossa oli settilista. Otin siitä lapusta kuvan ja sit kyyläsin koko keikan ajan et mikä biisi tulee seuraavaks :D Ovet aukes siis kolmelta ja keikka alko neljältä.
No sit se pändi tuli sinne ja keikka alko kivasti. Olin heti alusta alkaen täysillä mukana, vaik siin ennen bändin tuloo oliki ollu vähä passiivinen ja väsyny fiilis. Tähän tulee sit vaik se settilista:
Trick Of The Wrist
Got Blood?
Motorvatin'
Hammersmith Palais
'78
Nothin's Alright
Not Fakin' It
Modern Day Miracle
Gone Baby Gone
Superpowered Superfly
Bombs Away
Love Song
Machine Guns Etiquette
Dysfunctional
I Wanna Be Loved
Malibu Beach Nightmare
Dead, Jail Or Rock N' Roll
----
Back To Mystery City
Life Get's You Dirty
Feel Alright
Hihii oli kokonaiset 20 biisii! Ja tosi kova meno :D Mistäs mä alottaisin... No kuvasin noista ainakin 2/3 biiseistä kokonaa, laitan ne täs joskus youtubeen ku ehin. Rakastan sitä keikkafiilistä ja intohimosta masokismia, keikka pitää elää jokasella aistilla. Keikan pitää maistua, haista, tuntua, nähdä, kuulla... Ja todellakin noudatin tota fyysisesti nirhaavaa kaavaa. Henkisesti oonki nyt iha pilvissä, mut jalat ei kanna enää ollenkaa 8) Nimim. konttaan jos haluun siirtyy huoneesta toiseen, jalat vittu nii kipee etten muista millo viimeks ois ollu tällei...
Hammersmith Palaisin soolon aikana Conte tuli siihe rampille, käänty selin ja kellahti siihe mun ja Venlan käsien varaan soittaa sitä sooloo. Kuvasin koko hoidon ja samal rapsutin Contee selästä :'D Hehe oli kivaa. Jaaa sitte Machine Gun Etiquetten aikana lauloin sen second time around -jutun kerran mikkiin sillei et pystyn videolta tunnistaa oman äänen sieltä kajareista.. Voi huhhuh x) Sit ööö oisko ollu Dysfunctionalin aikana Mike heitti siihe meijän eteen pari plekuu Contelta, niist tuli iha hirvee ryysistappelu siinä lavan päällä ja siin oli varmaa kymmenii käsii päällekkäi... Kunnes huomasin sen plekun siinä suoraan pahaa aavistamattoman Sadun nenän alla, ja poimin sen itelleni >:)
Huhuh mul oli tosi hyvä paikka ja harvinaisen vakaa olo koko keikan ajan, ku pysyin tosi hyvin siinä pystyssä enkä liikkunu paljon ollenkaan. Ainoo juttu mikä välillä tuli häiritsee oli se, et ku Venla meinas suistuu siit eturivist pois ja ns. raivasin sille tilaa tuuppaamal vähä Satuu sivummaks, mun kummaltakin puolelta tuli ihan vitunmoinen ihmismassan paine mun päälle. I Wanna Be Lovedin aikana se järkyttävä paine kesti yli puol minuuttii. Olin siinä ihan henkihievereissä, en saanu henkee ja huusin vaa kaikkii voimasanoi mitä kurkusta lähti. Sit meinasin lopulta pökrää siihen, lyhistyin siihen lavanreunaan. Sit ku halailin sitä lavan lattiaa pääsin kuitenki pois siitä ahistuksesta, ja vihdoinki sain happee. Ei siin sit tapahtunu mitää kummallista, nousin vähän ajan päästä siitä ylös ja jatkoin meininkii ku mitää ei ois tapahtunu. Niijoo, videolla näkyy ku kuva menee puolen minuutin ajaks siihe lavan ruohonjuuritasolle vinoon... :D
Nomut joo siin tais olla aikalailla keikan kohokohdat. Keikan jälkeen hihhuloin onnesta ja ostin sen keikkapaidan, mis on Sensory Overdriven kansi siinä edessä. Sit me käytii viel kampissa pikaseen ja tultii bussilla himaan.
Oli tosi kivaa, kiitos kaikille jotka piti meille enemmän tai vähemmän seuraa ja tietysti myös bändille suuri kiitos ihanasta keikasta! :)
torstai 24. maaliskuuta 2011
Michael Monroe @ Levykauppa Äx 24.3.2011
Ai että tää tilaisuus kruunas mun viikon :'DD Oli tosi hieno akustinen keikka levykauppa äxässä, vetivät paljon biisei mitä en oo aikasemmin livenä kuullut. Laitan heti tähän alkuun settilistan, ainaki ne mitä muistan:
Hammersmith Palais
You Crucified Me
Superpowered Superfly
Gone Baby Gone
You Can't Put Your Arms Around A Memory
Hey Ho Let's Go (se Ramones-cover)
Hmm en tiä oliko tossa kaikki, luultavasti ei. Mut ite keikka oli hieno Gingerin Jazz-kylttisäädöistä Samin katkonaiseen bassosoundiin. Sitte keikan jälkeen oli arvatenkin taas tämmöne nimmarikuvatilaisuus. Käytiin kokonaiset kolme kertaa siinä jonossa, ensin halusin kaikkien nimmarit tohon Sensory Overdriven levyn kansilehtisen keskiaukeemalle (olipas muuten monimutkanen..), ja samalla otin (kolmannen) yhteiskuvan Michael Monroen kanssa.
Sitten aateltii et vittu mennää uus kierros ja otetaa muidenki kanssa kuvii :D Siin meni aika jammaillessa taustalla soivan levyn tahdissa, ja me keskusteltiin mm. siitä et mitä tapahtuis jos vaik Kari Tapio, Nikki Sixx ja Jim Morrison kävelis ovesta sisään. Joo-o moro vaan teille, meillä on omalaatuset jutut jos ei tekemistä meinaa löytyä.. :'D
Sillä tokalla kiekalla otettiin Venlan kanssa kuva vaan Rockfistin kanssa, ja sit ku oltii melkee ovesta lähössä ni sanoin et vitut otetaa nyt loputki ku alotettiin. TAAS jonon perälle... Ps. "Mä sään namin!" <3 :D
Kolmas kerta toden sanoi, otettiin vielä Steven kanssa yhteiskuva jonka jälkeen lagasin ja heiluttelin tosi härösti käsii Samin eessä ku en tajunnu mitä mun piti sille sanoo. Sit laukasin vaa yhteen pötköön "otetaa hei sami mekin kuva!". Samin ilme koko mun minishow'n jälkeen oli todellakin näkemisen arvonen ja samalla tavalla sormia heilutellen se vastas mulle et joo otetaan vaan :D Yhestä kuvasta tuliki aikalailla pepsodent-mainoksen tapanen sen takii ku me naurettii räkäsesti yhteen ääneen :'DDD
Ai että. Oli niiiiin kivaa tuolla kyllä! :) Pihalla oli kyllä aivan helvetin kylmä sitten ku lähettiin pois, käytiin aseman Robert's Coffeesta hakee kaakaot kermavaahdolla <3 Oli huisin hyvää. Ja sit bussilla himaan. Nauran edelleen tolle kuvalle ja tilanteen koomisuudelle täällä :DDDDDDD
Hammersmith Palais
You Crucified Me
Superpowered Superfly
Gone Baby Gone
You Can't Put Your Arms Around A Memory
Hey Ho Let's Go (se Ramones-cover)
Hmm en tiä oliko tossa kaikki, luultavasti ei. Mut ite keikka oli hieno Gingerin Jazz-kylttisäädöistä Samin katkonaiseen bassosoundiin. Sitte keikan jälkeen oli arvatenkin taas tämmöne nimmarikuvatilaisuus. Käytiin kokonaiset kolme kertaa siinä jonossa, ensin halusin kaikkien nimmarit tohon Sensory Overdriven levyn kansilehtisen keskiaukeemalle (olipas muuten monimutkanen..), ja samalla otin (kolmannen) yhteiskuvan Michael Monroen kanssa.
Sitten aateltii et vittu mennää uus kierros ja otetaa muidenki kanssa kuvii :D Siin meni aika jammaillessa taustalla soivan levyn tahdissa, ja me keskusteltiin mm. siitä et mitä tapahtuis jos vaik Kari Tapio, Nikki Sixx ja Jim Morrison kävelis ovesta sisään. Joo-o moro vaan teille, meillä on omalaatuset jutut jos ei tekemistä meinaa löytyä.. :'D
Sillä tokalla kiekalla otettiin Venlan kanssa kuva vaan Rockfistin kanssa, ja sit ku oltii melkee ovesta lähössä ni sanoin et vitut otetaa nyt loputki ku alotettiin. TAAS jonon perälle... Ps. "Mä sään namin!" <3 :D
WTF Rockfist? :D
Kolmas kerta toden sanoi, otettiin vielä Steven kanssa yhteiskuva jonka jälkeen lagasin ja heiluttelin tosi härösti käsii Samin eessä ku en tajunnu mitä mun piti sille sanoo. Sit laukasin vaa yhteen pötköön "otetaa hei sami mekin kuva!". Samin ilme koko mun minishow'n jälkeen oli todellakin näkemisen arvonen ja samalla tavalla sormia heilutellen se vastas mulle et joo otetaan vaan :D Yhestä kuvasta tuliki aikalailla pepsodent-mainoksen tapanen sen takii ku me naurettii räkäsesti yhteen ääneen :'DDD
Superpowered supermodels!
Ai että. Oli niiiiin kivaa tuolla kyllä! :) Pihalla oli kyllä aivan helvetin kylmä sitten ku lähettiin pois, käytiin aseman Robert's Coffeesta hakee kaakaot kermavaahdolla <3 Oli huisin hyvää. Ja sit bussilla himaan. Nauran edelleen tolle kuvalle ja tilanteen koomisuudelle täällä :DDDDDDD
keskiviikko 23. maaliskuuta 2011
Estranged
When you're talkin to yourselfKaunis biisi. Kauniit sanoitukset. Kaunis melodia. Tykkään tästä biisistä paljon, ja joo, mulla on hieman etääntynyt olo. Haikee, surullinen, enkä oikee tiedä millanen. Ihan tällei yleisesti, ei mitenkää johonki juttuun erikoisesti liittyen. Tekee mieli vaan kuunnella tota biisiä ja vuodattaa kyynel jos toinenkin. Toi video on niin mielenkiintonen, en löydä sille oikeen sanaa mitä tunteita se herättää mussa. Myötätunto? Ehkä. En tiedä, muuta kun et
And nobody's home
You can fool yourself
You came in this world alone
(Alone)
So nobody ever told you baby
How it was gonna be
So what'll happen to you baby
Guess we'll have to wait and see
One, two
Old at heart but I'm only 28
And I'm much too young
To let love break my heart
Young at heart but it's getting much too late
To find ourselves so far apart
I don't know how you're s'posed
To find me lately
And what more could you ask from me
How could you say that I never needed you
When you took everything
Said you took everything from me
Young at heart an it gets so hard to wait
When no one I know can seem to help me now
Old at heart but I musn't hesitate
If I'm to find my own way out
Still talkin' to myself
and nobody's home
(Alone)
So nobody ever told us baby
How it was gonna be
So what'll happen to us baby
Guess we'll have to wait and see
When I find out all the reasons
Maybe I'll find another way
Find another day
With all the changing seasons of my life
Maybe I'll get it right next time
An now that you've been broken down
Got your head out of the clouds
You're back down on the ground
And you don't talk so loud
An you don't walk so proud
Any more, and what for
Well I jumped into the river
Too many times to make it home
I'm out here on my own, an drifting all alone
If it doesn't show give it time
To read between the lines
'Cause I see the storm getting closer
And the waves they get so high
Seems everything We've ever known's here
Why must it drift away and die
I'll never find anyone to replace you
Guess I'll have to make it through, this time- Oh this time
Without you
I knew the storm was getting closer
And all my friends said I was high
But everything we've ever known's here
I never wanted it to die
Jenni värjäs tänään mun hiukset. Vähän venähti ilta myöhäseks, tulin vast 1,5 tuntii sitten himaan. Lopputulos on mun mieleen turhan kylmä ja ruskea, oisin kaivannut enemmän sitä oranssihtavaa lämmintä sävyä. No, aina ei mee kaikki kuten elokuvissa. Ei tää nyt iha just tän väriseks varmasti jää, kun ostin tossa yks päivä jotai WWW Professional tehovärinaamion x2 kuparinväriselle tukalle. Saa nähä mihin suuntaan se tätä sävyttää tästä.
Huomenna sitten eläinmuseoon ja museosta suoraan Mike Monroen akustiselle keikalle levykauppa äxään. Kivaaa jee :) Vähä laimeelta kuulostaa mut ei jaksa nyt iloita..
Ois pitäny vittu joku esseeki äikässä HUOMISEKS tehä ja tänää saatii koko paskasta tietää. a) Mun raakaversio ko. esseestä katos eilen illalla mystisesti b) se maikka on pantannu monta kuukautta meijän kokeita ja numeroita, mikä velvote meillä on sit hoitaa hommamme ajallaan c) kone ei suostu avaamaan wordia koska se on jotenkin lukittu. Se siitä esseestä.
sunnuntai 20. maaliskuuta 2011
So far away, so far away...
Voi ette voi käsittää miten kova kesäfiilis mulla on! KESÄKESÄKESÄ tahon kuulla tuulen suhinan puissa, tuntee pehmeen nurmikon jalkojen alla, haistaa sen raikkaan kesän tuoksun, nähdä vaan vihreetä ja värejä silmänkantamattomiin.... Onneks kesä ei oo enää niin kaukana kun kuukaus sitten! :)
Ai vitsit, eilen oltiin viettämässä Venlan 17 vee synttäreitä stadissa. Lähin sinne persaukisena, mukana vaan ruokarahaa ja 20 e matkakorttiin pistämistä varten. Siinä ainaniinihanassa räntäsateessa mentiin käymään Music Hunterissa, jossa kävin ekaa kertaa eläessäni. Jo ovesta sisään päästyä totesin etten pääse lähtee sieltä tyhjin käsin... Se oli ihan taivaallinen paikka tälläselle musiikkimaterialistille! Voi jumankekku, sit ku voitan lotossa ni törsään kaikki rahat sinne.
Voi herranjestas siel oli kaikkii ihanii VHS-kasettei, järetön määrä CD-levyi, vinyyleitä, promokuvii, lehtiä, keräilyesineitä.... IHAN MITÄ VAAN. Kolusin joka nurkan mitä vaan kerkesin kattomaan siinä vähän yli puolessa tunnissa, ja sekin oli vaa murto-osa kaupan tarjonnasta mitä katsastin! Sinne jäi vielä ylipaljon kampetta mitä haluun näperrellä sielä kaupassa miettien kuumeisesti riittääkö mulla rahat siihen. Jumituin täydellisesti vanhojen suosikkilehtien korin kohalle, jäin penkomaan niitä ja....
Löysin sieltä korista sitten toinen toistaan upeempia lehtiä 80-90 luvuilta. Useissa oli julisteet mukana, ja olivat ihan perkeleen kalliita. Mut mukaan lähti sitten 3 lehtee, maksoin niistä 27 euroo ja se kolmas oli sitäpaitsi ilmanen :'D Luoja en oo ikinää maksanut lehdistä noin paljoo! Mut oli kannattavaa, nyt komeilee mitä kauneimmat julisteet Sebastian Bachista ja Slashistä seinillä, ja itse lehdissä on vaikka mitä hyviä juttuja ja kuvia mitä voin repii niistä ja työntää seinille!
Lisäks sitten ku jonotettiin siinä kassalle ja kattelin katosta roikkuvaa Hanoi Rocks kaulahuivia ja mielessä pyöri viereisen huoneen katossa ollut Nikki Sixx -promokuva, näin siinä kassalla jonkun GN'R Collectors Limited Edition -boxin. Otin sen pieniin kätösiini, katsoin että siinä on joku DVD, CD ja kaksi kirjasta, ja sekin sitten tarttui mukaan viime hetkellä. Ostin siinä ne kamppeeni 42 euron hintaan ja aattelin et parempi ne nyt on hammasta purren ostaa ku vituttais kumminki jälkeenpäi... :D Sit menin nostaa forumist heti rahaa omalt tililtä ni tuli parempi fiilis et olin ainaki maksanu ne mun ostokseni omasta kukkarosta, ja mul oli kolikoita just sopivasti safkaan jälellä.
Sit mentii tennarin heseen ja siel kattelin niitä lehtii ja sit aukasin sen boxin... Siel sisäl ei ollu niit levyi ollenkaan! Sit kaikenkukkuraks mulle ei oltu edes annettu kuittia ollenkaan, koska sitä ei löytyny sieltä kassista (seki oli menny heti jo rikki :D). Ei siinä mitään, laitoin heti Music Hunteriin sähköpostia et haluun jotku korvaukset tai ainaki ne levyt itelleni.
Koko illan näpertelin näitä uusia suosikkeja ja lueskelin niitä. Voi että miksei nykymaailma vois olla samanlainen kun sillon oli, ne lehdetkin oli ihanan yksinkertasia ja se katumuoti oli ihanan vanhanaikasta verkkarit-college-tukkakorkeellaponnarilla-purkkasuussa-huulipunat+leveehymy -tyylistä. Ja mikä tärkeintä, ne lehdet tursus juttua Gunnareista, Michael Monroesta, Metallicasta, kaikesta ihanasta... Kaikki yleisöäänestys top10 listat oli täyttyneet Sebastian Bachin, Axl Rosen ja James Hetfieldin kuvilla. Nykylehdistä niitä saa metsästää suurennuslasin kanssa, ja ehkä kerran parissa kuussa vahingossa löytää jotain kiinnostavaa..
Koneella piipertäessä mulla olikin sitten tää samainen kesäfiilinki mikä mulla on jo nyt. Gunnarit raikas, volat kaakossa ja vaikka olin yksin, meininki oli katossa. Bailasin täällä ku viimistä päivää, hypin seinille, riehuin, lauloin, ja vaikka mitä. Faija kun oli kattomassa Jokerit - HIFK -matsia, ni ei jaksanut aatella nyt naapureita ja pidin hauskaa <3
Nyt on vieläkin sellanen olo et tekis mieli juosta varpaisillaan nurmikolla, pyöriä tukkihumalassa ja huutaa koko maailmalle kuinka ihanaa kesällä on, ja sitten loppujenlopuksi kaatua selälleen maahan onnesta sekaisin. Noh, pihalla ei ihan ole ehkä vielä tollaset kelit, mutta kyllä se tästä... Lumi sulaa koko ajan ja joka aamu on enemmän maata näkyvissä! :)
Tästäpä tuli varsinainen romaani, kiva jos joku jaksaa näitä lukea :D
Ah Axl <3
Ai vitsit, eilen oltiin viettämässä Venlan 17 vee synttäreitä stadissa. Lähin sinne persaukisena, mukana vaan ruokarahaa ja 20 e matkakorttiin pistämistä varten. Siinä ainaniinihanassa räntäsateessa mentiin käymään Music Hunterissa, jossa kävin ekaa kertaa eläessäni. Jo ovesta sisään päästyä totesin etten pääse lähtee sieltä tyhjin käsin... Se oli ihan taivaallinen paikka tälläselle musiikkimaterialistille! Voi jumankekku, sit ku voitan lotossa ni törsään kaikki rahat sinne.
Voi herranjestas siel oli kaikkii ihanii VHS-kasettei, järetön määrä CD-levyi, vinyyleitä, promokuvii, lehtiä, keräilyesineitä.... IHAN MITÄ VAAN. Kolusin joka nurkan mitä vaan kerkesin kattomaan siinä vähän yli puolessa tunnissa, ja sekin oli vaa murto-osa kaupan tarjonnasta mitä katsastin! Sinne jäi vielä ylipaljon kampetta mitä haluun näperrellä sielä kaupassa miettien kuumeisesti riittääkö mulla rahat siihen. Jumituin täydellisesti vanhojen suosikkilehtien korin kohalle, jäin penkomaan niitä ja....
Löysin sieltä korista sitten toinen toistaan upeempia lehtiä 80-90 luvuilta. Useissa oli julisteet mukana, ja olivat ihan perkeleen kalliita. Mut mukaan lähti sitten 3 lehtee, maksoin niistä 27 euroo ja se kolmas oli sitäpaitsi ilmanen :'D Luoja en oo ikinää maksanut lehdistä noin paljoo! Mut oli kannattavaa, nyt komeilee mitä kauneimmat julisteet Sebastian Bachista ja Slashistä seinillä, ja itse lehdissä on vaikka mitä hyviä juttuja ja kuvia mitä voin repii niistä ja työntää seinille!
Lisäks sitten ku jonotettiin siinä kassalle ja kattelin katosta roikkuvaa Hanoi Rocks kaulahuivia ja mielessä pyöri viereisen huoneen katossa ollut Nikki Sixx -promokuva, näin siinä kassalla jonkun GN'R Collectors Limited Edition -boxin. Otin sen pieniin kätösiini, katsoin että siinä on joku DVD, CD ja kaksi kirjasta, ja sekin sitten tarttui mukaan viime hetkellä. Ostin siinä ne kamppeeni 42 euron hintaan ja aattelin et parempi ne nyt on hammasta purren ostaa ku vituttais kumminki jälkeenpäi... :D Sit menin nostaa forumist heti rahaa omalt tililtä ni tuli parempi fiilis et olin ainaki maksanu ne mun ostokseni omasta kukkarosta, ja mul oli kolikoita just sopivasti safkaan jälellä.
Minä, toppavaatteet, laukku sylissä + uudet lasit!
Sit mentii tennarin heseen ja siel kattelin niitä lehtii ja sit aukasin sen boxin... Siel sisäl ei ollu niit levyi ollenkaan! Sit kaikenkukkuraks mulle ei oltu edes annettu kuittia ollenkaan, koska sitä ei löytyny sieltä kassista (seki oli menny heti jo rikki :D). Ei siinä mitään, laitoin heti Music Hunteriin sähköpostia et haluun jotku korvaukset tai ainaki ne levyt itelleni.
Koko illan näpertelin näitä uusia suosikkeja ja lueskelin niitä. Voi että miksei nykymaailma vois olla samanlainen kun sillon oli, ne lehdetkin oli ihanan yksinkertasia ja se katumuoti oli ihanan vanhanaikasta verkkarit-college-tukkakorkeellaponnarilla-purkkasuussa-huulipunat+leveehymy -tyylistä. Ja mikä tärkeintä, ne lehdet tursus juttua Gunnareista, Michael Monroesta, Metallicasta, kaikesta ihanasta... Kaikki yleisöäänestys top10 listat oli täyttyneet Sebastian Bachin, Axl Rosen ja James Hetfieldin kuvilla. Nykylehdistä niitä saa metsästää suurennuslasin kanssa, ja ehkä kerran parissa kuussa vahingossa löytää jotain kiinnostavaa..
Koneella piipertäessä mulla olikin sitten tää samainen kesäfiilinki mikä mulla on jo nyt. Gunnarit raikas, volat kaakossa ja vaikka olin yksin, meininki oli katossa. Bailasin täällä ku viimistä päivää, hypin seinille, riehuin, lauloin, ja vaikka mitä. Faija kun oli kattomassa Jokerit - HIFK -matsia, ni ei jaksanut aatella nyt naapureita ja pidin hauskaa <3
Nyt on vieläkin sellanen olo et tekis mieli juosta varpaisillaan nurmikolla, pyöriä tukkihumalassa ja huutaa koko maailmalle kuinka ihanaa kesällä on, ja sitten loppujenlopuksi kaatua selälleen maahan onnesta sekaisin. Noh, pihalla ei ihan ole ehkä vielä tollaset kelit, mutta kyllä se tästä... Lumi sulaa koko ajan ja joka aamu on enemmän maata näkyvissä! :)
Tästäpä tuli varsinainen romaani, kiva jos joku jaksaa näitä lukea :D
torstai 17. maaliskuuta 2011
Trick Of The Wrist
Haa tänään on ollut taas tekemisentäyteinen päivä. Mulla oli terveystarkastus, ja noh siellä meni syystä jos toisesta yli tunti ja uus aika on huhtikuussa. Terveystarkastuksesta lähettiin Venlan kanssa suoraan stadiin Aleksin Suomalaiseen kattomaan ku mr. Dave Mustaine alias MegaDave jako nimmareita omiin kirjoihinsa. Iha jees, kiilasin vaa koko jonon ohi suoraa parin metrin päähä tuijottamaa sitä ukkoo ja ottaa kuvii puhelimella :D Mut joo oli kivaa nähä nyt Mustaine kun en ollu menossa tänä päivän MegaSlayer keikalle.
Jees. Kävin samalla stockalla ettimässä kynsilakkaa, mutta ei löytynyt tasan sellasta ku oisin halunnut. Noh, katotaan jos mä ostan jonku niistä joka osu vaihtoehdoista lähimmäks.. Stadista menin sitten suoraan kirkolle Holma 2 -leirin ekaan riparitapaamiseen. Kivaa mennä välillä leirille.
HEI eilen julkastiin Sensory Overdrive! Kävin hakemassa paketin heti koulun jälkeen postista ja illalla sitten katoin myös levyn mukana tulleen DVD:n. Haha nauroin sille rundisähellyksen määrälle :D Gingerin syvälliset mietteet WC-pöntön reunalle kuseskelusta (Y) Ite levyä on tullut nyt kuunneltua ööö... 4 kertaa jo läpi? Kovaa kamaa, alkaa tunnistamaan jo biisitkin nimeltä :)
Sitten lisää Mike Monroe uutisia.. Ens viikon torstaina bändillä on ilmaiskeikka Helsingin levykauppa äxässä klo 17 reikäreikä. Jumankekku, oon vittu siin parinsadan metrin päässä eläinmuseossa samana päivänä bilsanryhmän kanssa klo 16 :D Ennen viittä kyl häippäsen parempiin maisemiin seuraamaan keikkaa.. Miten tää on menny nyt näin et nään Mike Monroen porukat 3 kertaa kahen viikon sisään? Tykkään tälläsistä extempore spontaaneista yllätyksistä :D
Jaaa sit voisin vaik ilmottaa et mun aijemmin ostama kuivashampoo on toiminut hyvin, mutta pullo tyhjeni ihan älyttömän nopeasti! Kerkesin ehkä 4-5 kertaa käyttämään, kun pullo huutaa jo tyhjyyttään. Jatkan seuraavaks sen klippotek-shampoon ettimistä.
Ja faija oli ihana kun makso mulle 14,50 e kynsilakasta, jonka ostin tiistaina Kicksistä niillä rahoilla. Punaseen taittava läpinäkyvä sävy, joka on täynnä hileitä ja kaikkii kimallekoristehiluja <3 Kunnon bilehilelakka, näyttää ihan tähtitaivaalta kun laittaa mustan kynsilakan päälle :) Tykästyin tähän ihan tosi paljon, en oo tunneillakaa koulus muuta tehny ku ihaillu kynsiä :D Lakka on Make Up Storen, sävyn nimi on Asun O.o Vähän outo..
Jees. Kävin samalla stockalla ettimässä kynsilakkaa, mutta ei löytynyt tasan sellasta ku oisin halunnut. Noh, katotaan jos mä ostan jonku niistä joka osu vaihtoehdoista lähimmäks.. Stadista menin sitten suoraan kirkolle Holma 2 -leirin ekaan riparitapaamiseen. Kivaa mennä välillä leirille.
HEI eilen julkastiin Sensory Overdrive! Kävin hakemassa paketin heti koulun jälkeen postista ja illalla sitten katoin myös levyn mukana tulleen DVD:n. Haha nauroin sille rundisähellyksen määrälle :D Gingerin syvälliset mietteet WC-pöntön reunalle kuseskelusta (Y) Ite levyä on tullut nyt kuunneltua ööö... 4 kertaa jo läpi? Kovaa kamaa, alkaa tunnistamaan jo biisitkin nimeltä :)
Yks mun lempibiiseistä levyltä!
Sitten lisää Mike Monroe uutisia.. Ens viikon torstaina bändillä on ilmaiskeikka Helsingin levykauppa äxässä klo 17 reikäreikä. Jumankekku, oon vittu siin parinsadan metrin päässä eläinmuseossa samana päivänä bilsanryhmän kanssa klo 16 :D Ennen viittä kyl häippäsen parempiin maisemiin seuraamaan keikkaa.. Miten tää on menny nyt näin et nään Mike Monroen porukat 3 kertaa kahen viikon sisään? Tykkään tälläsistä extempore spontaaneista yllätyksistä :D
Jaaa sit voisin vaik ilmottaa et mun aijemmin ostama kuivashampoo on toiminut hyvin, mutta pullo tyhjeni ihan älyttömän nopeasti! Kerkesin ehkä 4-5 kertaa käyttämään, kun pullo huutaa jo tyhjyyttään. Jatkan seuraavaks sen klippotek-shampoon ettimistä.
Ja faija oli ihana kun makso mulle 14,50 e kynsilakasta, jonka ostin tiistaina Kicksistä niillä rahoilla. Punaseen taittava läpinäkyvä sävy, joka on täynnä hileitä ja kaikkii kimallekoristehiluja <3 Kunnon bilehilelakka, näyttää ihan tähtitaivaalta kun laittaa mustan kynsilakan päälle :) Tykästyin tähän ihan tosi paljon, en oo tunneillakaa koulus muuta tehny ku ihaillu kynsiä :D Lakka on Make Up Storen, sävyn nimi on Asun O.o Vähän outo..
Tunnisteet:
dave mustaine,
kynnet,
michael monroe,
sensory overdrive
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Michael Monroe Street Team tapaaminen @ Nosturi 13.3.2011
Voi luoja tänään oli ihana päivä <3 Toi miitti nosturissa oli kyl niin huippujuttu :) Alotan alusta...
Lähin stadiin joskus 11.45 ja menin junal ja ratikal sitte sinne Nosturiin. Tulin paikalle juuri ajallaan, meni varmaan joku 5 min ku pääsin sitten jo sisään nimilistan kautta. Sisään tullessa mukaan saatiin Michael Monroe -kangaskassit jossa oli mm. juliste ja erilaisii korttei ja tarroi, mitä voi sit työntää promohommana mihi ikinä keksiiki. Menin istuu johonki random pöytään jolla oli iso kartonki ja joitaki papereita. Samaan pöytään tuli sitten muutama muukin, ja saatiin tehtäväks hahmotella street teamille logoa ja keksiä nimi. Saa nähä tuleeko ton tiimin nimeks Michael Monroe Jungle :'D Työskentelyn lomassa kuultiin sitten ens viikolla julkastava Sensory Overdrive ennakkoon kaks kertaa :)
Tunnin väkertämisen jälkeen saapu bändi paikalle, ja siihe sit muodostettii jono nimmareita varten. Otin samalla yhteiskuvan Michaelin kanssa, ja otin erilliselle kortille nimmarit myös muilta bändin jäseniltä. Kerrankin onnistuin kuvassa näyttämään ihmiseltä! Viimeks kuva epäonnistu vähän mun osalta ku se otettiin heti keikan jälkeen. Hikisenä, tukka sekasin ja adrenaliinihuuruissa en oo kaikkein edustavimmillani..
Nimmarinhaun jälkeen rupesin miettimään, että sain just sen jonkun julisteen ja voisin siihenkin otattaa nimmarit. Hain julisteen ja eikun jonon perään uudestaan. Miken kanssa juttelin siinä vähän aikaan kun se taiteili ja räpelti sitä mun julistetta.
"Sit ku tää on sun seinälläs ni sä voit kattoo tätä ja tää valasee aina sun päivää :)"
Michael kirjotti mulle kivat terveiset siihen julisteeseen sitten. Siinä kun on tosiaan noin nätti tekstikin niin kyllä se juliste sai kunnian mun huoneen ovesta kun sain raivattua edelliset epämääräset lärpäkkeet siitä pois :)
Tän hoidon jälkeen sitten oli aika yhteiskuville bändin kanssa. Tietenkin halusin kuvan koko bändin kera, kun olen siitä haaveillut viime vuoden keväästä asti. Hmm kuva onnistui jälleen mun osalta varsin hyvin, mitä nyt näytän hieman kysyvältä kun kamera lagas aika lahjakkaasti eikä meinannut taaskaan ottaa sitä kuvaa. Minä ja Michael ollaankin sitten ainoot ketkä keskitty siihen kuvaan, mutta onpahan nyt ainakin kuva :D
Kuvien jälkeen olikin sitten jännä ns. yllätys. Yllätyksen olin jo itekkin arvannut etukäteen, me päästiin kuuntelemaan muutama Sensory Overdriven biisi livenä :) Mentiin bändin treenihuoneeseen (ne on kuulema harjotellut Nosturissa koko tän ajan mitä ne on nyt Suomessa olleet). Se oli pieni ja kodikas, ja varsin eksoottinen paikka kuunnella livenä jotain :D Fiilis oli tosi hyvä ja sai pientä esimakua parin viikon päässä olevasta tavastian keikasta. Voi luoja ku en malttas oottaa! Herrat soittivat tälläsiä biisejä:
Trick Of The Wrist
Got Blood?
78'
Superpowered Superfly
Bombs Away
Voi että ku oli tunnelma niiiiin katossa ainakin mulla. Hymyilin sen koko ajan, oli aika uniikki kokemus jota ei tosissaan tapahu jokaselle iha joka päivä :D Otin ton panoraamakuvan mun puhelimella siitä huoneesta, kun kamera unohtu sinne Nosturin alakertaan. Huomasin siinä mun oikeella puolella seinässä settilistan biiseistä harjotteluu varten. Otin kuvan siitä, ku näytti iha siltä ku ne vois vetää niitä biisei keikalla. Kattelen ja tarkkailen sitten näitä biisejä.. Ton lyhyen ja ytimekkään vedon jälkeen sitte itse tilaisuus oli päättyny, ja lähin hakee kamppeita sieltä alakerrasta (tai mikä helvetti nyt ikinä olikaan, alakerta siel luki joka paikassa). Samalla sitten tilasin itelleni Mike Monroen retrolaukun, kun oli tiimiläisille -15 % alennukset! Nyt teen tässä samalla tilauksen levykauppa äxään tuosta uudesta levystä... Paketteja odotellessa :)
Lähin stadiin joskus 11.45 ja menin junal ja ratikal sitte sinne Nosturiin. Tulin paikalle juuri ajallaan, meni varmaan joku 5 min ku pääsin sitten jo sisään nimilistan kautta. Sisään tullessa mukaan saatiin Michael Monroe -kangaskassit jossa oli mm. juliste ja erilaisii korttei ja tarroi, mitä voi sit työntää promohommana mihi ikinä keksiiki. Menin istuu johonki random pöytään jolla oli iso kartonki ja joitaki papereita. Samaan pöytään tuli sitten muutama muukin, ja saatiin tehtäväks hahmotella street teamille logoa ja keksiä nimi. Saa nähä tuleeko ton tiimin nimeks Michael Monroe Jungle :'D Työskentelyn lomassa kuultiin sitten ens viikolla julkastava Sensory Overdrive ennakkoon kaks kertaa :)
Tunnin väkertämisen jälkeen saapu bändi paikalle, ja siihe sit muodostettii jono nimmareita varten. Otin samalla yhteiskuvan Michaelin kanssa, ja otin erilliselle kortille nimmarit myös muilta bändin jäseniltä. Kerrankin onnistuin kuvassa näyttämään ihmiseltä! Viimeks kuva epäonnistu vähän mun osalta ku se otettiin heti keikan jälkeen. Hikisenä, tukka sekasin ja adrenaliinihuuruissa en oo kaikkein edustavimmillani..
Nimmarinhaun jälkeen rupesin miettimään, että sain just sen jonkun julisteen ja voisin siihenkin otattaa nimmarit. Hain julisteen ja eikun jonon perään uudestaan. Miken kanssa juttelin siinä vähän aikaan kun se taiteili ja räpelti sitä mun julistetta.
"Sit ku tää on sun seinälläs ni sä voit kattoo tätä ja tää valasee aina sun päivää :)"
Michael kirjotti mulle kivat terveiset siihen julisteeseen sitten. Siinä kun on tosiaan noin nätti tekstikin niin kyllä se juliste sai kunnian mun huoneen ovesta kun sain raivattua edelliset epämääräset lärpäkkeet siitä pois :)
Tän hoidon jälkeen sitten oli aika yhteiskuville bändin kanssa. Tietenkin halusin kuvan koko bändin kera, kun olen siitä haaveillut viime vuoden keväästä asti. Hmm kuva onnistui jälleen mun osalta varsin hyvin, mitä nyt näytän hieman kysyvältä kun kamera lagas aika lahjakkaasti eikä meinannut taaskaan ottaa sitä kuvaa. Minä ja Michael ollaankin sitten ainoot ketkä keskitty siihen kuvaan, mutta onpahan nyt ainakin kuva :D
Kuvien jälkeen olikin sitten jännä ns. yllätys. Yllätyksen olin jo itekkin arvannut etukäteen, me päästiin kuuntelemaan muutama Sensory Overdriven biisi livenä :) Mentiin bändin treenihuoneeseen (ne on kuulema harjotellut Nosturissa koko tän ajan mitä ne on nyt Suomessa olleet). Se oli pieni ja kodikas, ja varsin eksoottinen paikka kuunnella livenä jotain :D Fiilis oli tosi hyvä ja sai pientä esimakua parin viikon päässä olevasta tavastian keikasta. Voi luoja ku en malttas oottaa! Herrat soittivat tälläsiä biisejä:
Trick Of The Wrist
Got Blood?
78'
Superpowered Superfly
Bombs Away
Voi että ku oli tunnelma niiiiin katossa ainakin mulla. Hymyilin sen koko ajan, oli aika uniikki kokemus jota ei tosissaan tapahu jokaselle iha joka päivä :D Otin ton panoraamakuvan mun puhelimella siitä huoneesta, kun kamera unohtu sinne Nosturin alakertaan. Huomasin siinä mun oikeella puolella seinässä settilistan biiseistä harjotteluu varten. Otin kuvan siitä, ku näytti iha siltä ku ne vois vetää niitä biisei keikalla. Kattelen ja tarkkailen sitten näitä biisejä.. Ton lyhyen ja ytimekkään vedon jälkeen sitte itse tilaisuus oli päättyny, ja lähin hakee kamppeita sieltä alakerrasta (tai mikä helvetti nyt ikinä olikaan, alakerta siel luki joka paikassa). Samalla sitten tilasin itelleni Mike Monroen retrolaukun, kun oli tiimiläisille -15 % alennukset! Nyt teen tässä samalla tilauksen levykauppa äxään tuosta uudesta levystä... Paketteja odotellessa :)
lauantai 12. maaliskuuta 2011
Caroline @ Helsingin Jääpuisto 11.3.2011
Tänää on ollu varsin muksa ja hupaisa päivä näin kokonaisuudessaan :)) Koulusta suoraan meille, mun serkku Jannu on nyt ollu meillä torstaista. Minä, Venla ja Laura tultii meille ottaa Jannu kyytiin ja vaihoin sukat (kiitos räntäsade ja loskapaska <3), sit matka jatku Venlalle kohtaa Ciia-tuholaisen. Karvakamu osaski kuitenki käyttäytyy koiriks ja pysy rauhallisena ku oli uusii naamoi :)
474 bussil mentii stadiin ja nähtiin samal pysäkil myös mukaan lähtevä Satu. Stadissa sitte mentii suoriltaa rautatieasemalle sisälle oottelemaa millo Caroline alottas. Siin puol viien maissa Caroline lampsi lavalle (Tomppaa ei oo vaikee tunnistaa ees niin kaukaa :D). Sitte lampsittii vaa sinne jäälle spurgujen ja muiden piripäiden keskelle kattomaan keikkaa ja fiilistelemään rokkia volat kaakossa. Tosiaan, ne korvatulpat jäi kun jäikin himaan...
Ekana joku ukko tuli iha randomil ja viskas ilmapallon mun naamaan ja hölis mulle jotai. En kuullu mitää, joten tää päätti tempasta pallolla uuestaan :D Jäin siinä sitte kahtomaa sitä kummeksuen, ja se otti uuen pallon ja heitti sillä tällä kertaa Jannua.. Viksua porukkaa ollu liikenteessä. Myöhemmin keikan aikana näin samaisen ukon siinä lavan reunassa nuokkumassa sammumaisillaan.
Joku älyvapaa akka kävi siinä Lauralle tokasemassa että sillä on kuulema liikaa meikkii ja moitti mm. huulipunaa :'D Ei Lauran meikis mitää ihmeellistä ollu, mut kuha piti päästä valittamaa välillä kossupullosta hörppien.
Joku älyvapaa akka kävi siinä Lauralle tokasemassa että sillä on kuulema liikaa meikkii ja moitti mm. huulipunaa :'D Ei Lauran meikis mitää ihmeellistä ollu, mut kuha piti päästä valittamaa välillä kossupullosta hörppien.
Ite keikka oli mun mielestä varsin loistava. Mukaan tarttu sieltä mm. rumpukapula, ja sain pari videoo kuvattuu :) Tärkeintä oli se fiilis. Nojoo, siinä nyt oliki fiilistä ku sai vähän väliä väistää humalaisten riehumista tai muute vaa jonku spurgun ninjaliikkeitä. Settiin kuulu esim. sinkut Sweet Sweet Rock N' Roll ja 9 to 5.
Keikka loppu joskus puol kuuen maissa, ja siin aavistuksen kylmissämme lähettii tassuttelee kohti tennarin heseä. Siellä sitten juttujen laatu oli kyllä huipussaan, ei ihme että kyseisen pikaruokalan muut asiakkaat kaikkos melko äkkiä.. :DD Ripulirenkaita (Y)
Next stop Kamppi. Käytiin esim. HairStores, Morticias, Cybershopis, Spiritstores, Seppäläs... Joka olikin sitten jo Forumissa. Arnoldsista ostettiin mulle ja Jannulle täks illaks yhet donitsit. Hairstoresta hain päähän jätettävän hoitoaineen, Cybershopista sain ihanat kauan kaipaamani pinkki-mustat sulkakorvikset, ja Seppälästä mukaan tarttu joku sininen savinaamio.
Tultiin sitten himaan siinä puol yheksältä. Täs me nyt sitten ollaan Jannun kanssa toisillemme tehty nää toooosi hienot ja mukavat savinaamiot tosta mikä ostettiin just. Ennen mitään naamioita kuorin aina kasvot tuolla ihanalla aprikoosille tuoksuvalla kuorinnalla. Sitä saa ihan tavallisista citymarketeista ym. vastaavista peruskaupoista, ihan 4-5 euron hintaan.
Katottiin myös duudsoneita ja kohta alkaa rentouttava naamahieronta :)
Päivän aiheisiin mitenkään liittymättä... ÄÄÄÄÄÄÄ ylihuomenna Nosturissa pääsen tapaamaan Mike Monroen bändin! Eka virallinen street team -tapaaminen on siellä, saa kaikkee promomateriaalia mukaan ja pääsen päällystämään koko pk-seudun vaikka niillä :D
maanantai 7. maaliskuuta 2011
What don't kill ya make ya more strong.
Se on muuten jännä et on paljon asioita mitkä saa sut kyrpiintymää elämään nii paljon ettei oo tosikaan. Mulla ei oo nyt mitää yleistä vitutusta, mut aattelin purkaa tänään mun pahaa oloa pahaa aavistamattomille blogin lukijoille. Joo-o, en jää anteeks pyytelemään nyt yhtään mitä sammakkoja tulee lauottua. Mä ku tuppaan olemaan sellanen, että oon kiltti ku enkeli enkä sano kenellekkään koskaan pahasti. Joo, en nytkään kohdista tätä täydellisesti johonkin tiettyihin henkilöihin. Harvemmin puran itteäni mihinkään ja tuon esille tätä vittumaista puoltani, mut nyt annan palaa ja huudan maailmalle yleisistä vääryyksistä. Keräänpä tähän nyt listaan näitä eräänlaisia piirteitä ja asioita mitkä saa mut näkee nykysin punasta:
1. Tekopyhyys, kaksnaamasuus, yleinen kusipäisyys. Inhoon sellasta käytöstä nii vitusti. Esitetään toista ja sit kuitenki puhutaa iha mitä sattuu. Ollaan niin kaveria, tehää kaikkee kivaa yhessä ja sit isketää puukko selkää ja juorut liikkeelle. Mikä on ettei ihmiset vois olla rehellisiä ja ystävällisiä toisilleen? En usko että kovin moni on ansainnut sitä kaikkea mitä joidenkin niskaan on työnnetty. Näitä kyrpäotsia on tullut vastaan mun elämäni varrella vaan muutama hassu tapaus, mut en muistele hyvällä. Todellakaan. En ikinä.
2. Kapeekatseisuus. Miksei ihmiset muka vois muuttua elämänsä varrella? Matka on pitkä ja tie kivinen, mutta kyllä sitä ihminen myös muuttuu sinä aikana. Vittuun sellaset yleiset käsitykset ”no sä nyt oot tollanen ni etsä voi sanoo noin”, jokanen on just sitä mitä ite on. Ymmärrän kyllä, ihmisten maailmankatsomus ja näkökanta asioihin muuttuu iän myötä. Miksei ihmiset hyväksy sitä sitten toisiltaan? Itekkin oon muuttunut tässä roimasti parin viimesen vuoden sisällä, eikä kaikki oo sitä sulattanu niiku pitäis.
3. Negatiivisuus ja turha valittaminen. Suuri osa mun ikäsistä valittaa yhestä jos toisesta asiasta, vaikkei periaatteessa mitään valittamisen varaa ole. Meillä on Suomessa paljon etuja, mitä ei suurella osalla maailman lapsista ole. Ilmainen kouluruoka, hyvä koulutustaso, itsenäinen valtio ja demokratia.. Kyllähän maailma on niitä epäkohtia täynnä, mutta mun mielestä ihmiset vois yrittää joskus keskittyä niihin hyviin asioihin. Ei se ole niin nöpönuukaa onko kouluruoan perunamuussissa kökköjä. Meillä sentään on oikeus siihen ruokaan, nauttikaa siitä!
4. Matkiminen, apinoiminen, ”mä oon niinku sä oot”. Ihmiset herätkää, jokanen on YKSILÖ! Jokainen ihminen on oma persoona, ja sitä voi halutessaan tuoda esiin. En vaan ymmärrä niitä, jotka pyrkii olemaan jotain muuta ku itse on. Suuri osa nuorista tahtoo näyttää samalta kuin kaveri, useimmiten ryhmän painostuksen alaisena ja oman itsetunnon puutteen johdosta. Mua vaan itteeni niin ärsyttää jos multa yritetään varastaa mun ”imago” tekemällä kaikennäköistä perässä mitä mä touhuun. Ei se mua haittaa tiettyyn pisteeseen asti, mut jossai vaiheessa rupee varmasti jokanen miettimään etteikö ihmiset vois hankkia omaa elämää eikä kattoo aina kaverilta.
5. Missä tasa-arvo? Toisia kohdellaan niinku jotai halpaa makkaraa, katellaa pitki nokkaa ja tietenkin niille saa sitte sanoo iha mitä sylki suuhun tuo. Mä voin sanoo sille mitä vaan, mutta se ei saa hyppii mun nenälle, kysellä mun kuulumisii tai arvostella mun tyyliä. Eihän ne oo sillon omalla aina niin korkean egon tasolla, eihän? Mua on paljon hyväks käytetty mun elämän aikana ihan sen takia, et oon kaikille niin kiltti enkä osaa sanoa kenellekkään ei. Mut ei sitä vittu tarvi hyödyntää pönkittääkseen omaa egoo. Aina ei mee nallekarkit tasan, mut voihan sitä antaa omistaan myös niille ”vähempiosasille”. Siis daa, ei toi ansaitse mun kunnioitusta!!!1111 Vitun lapsellista -.-
sunnuntai 6. maaliskuuta 2011
Reminds me of a childhood memories
Vittu tää ukko on kyllä niin brilliant ettei tosikaan :o En vaan pysty lopettaa tän äänen kuuntelemista.. Axlin ääni on mulle ku suoraan jostai toisesta todellisuudesta, mut tää hipoo kanssa kyl aika läheltä täydellisyyden rajoja! Kylmät väreet tulee kun kuuntelee.
perjantai 4. maaliskuuta 2011
Dream On
Voisin omistaa tän kerran blogipostauksen kokonaan mun toissayönä sattuneelle jännälle unelle. Olin tosi väsynyt, kuuntelin Gunnareitten There Was A Timea ipodin napeista kunnes kind of vahingossa nukahdin WILD-tyyliseen selkouneen o.o Ei siis you know kroppa nukahtaa mutta mieli ei. Se oli kyllä harvinaisen hämärä ja friikki kokemus :D
Okei. Kaikki alkoi siitä, kun mun nukkuma-aika oli mennyt ohi jo kauan aikaa sitten ja silti kukuin hereillä. There Was A Time soi parhaillaan, ja keskityin vaan biisin kuuntelemiseen sen ihmeempiä ajattelematta maaten sängyllä silmät kiinni. Mulla on ollut viime aikoina paljon vaikeuksia nukahtamisessa, koska mun kasvot on liian vahvoista silmälaseista johtuen tosi jännittyneet aina nukkumaan mennessä. Siinä musiikin kuuntelun lomassa huomasin kuitenki yhtäkkiä, kun mun koko kasvot valahti ihan rennoiksi. Aattelin vaa et hyvä juttu, saapa ainaki nukuttuu :D
Seuraavaks alko hämmentämään kyl toden teolla, ku must alko tuntumaa iha ku mun silmät ois uponnu mun pään sisään hitaasti. Aloin olevinaa näkemään sen "tyhjyyden" kolmiulotteisena, ja musiikkikaa ei kuulostanu enää nappikuulokkeilla kuunnellulta vaan ennemminki iha ku se ois kuulunu kaijuttimista. Tän kaiken lisäks must tuntu niiku oisin uponnu mun sängyn pohjalle täysin..
Mietiskelin siinä et mitä helvettii oikee tää nyt on et mite tuntuu näin oudolta, et näänkö mä unta vai häh. Kuulin kaikki musiikit edelleen selkeesti eikä mul ollu ollu tajunnanvirrassa mitää katkosta missää vaiheessa :D Päätin sit testata asiaa pienellä testillä.
POKS. Mun eteen tupsahti Axl Rose laulamassa mun parhaillaan kuuntelemaa viisua. Ainoo epäkohta kaverissa oli vaan se että sillä oli vähä vajaa olkapäille asti pitkä fleda :D En oikee vieläkää ottanu uskookseni et olisin unessa ja pystyisin hallitsee sitä ite, joten tein toisen testin. Taioin vasaran mun oikeeseen käteen ja kalautin sen mun vasempaan polveen.
O___________O Herään säpsähtäen, sillee niiku käy ku näkee esim. unta et putoo jostai ja säpsähtää herälle refleksinomasesti. Toi vaa tapahtu tasan samaa aikaa ku mä tirvasin itteeni polveen :D Aukasin äkkii silmät ja kelasin et what the fuck mite tää meni näin :'D
Että tällästä tää mun nukkuminen. Ois se kivaa jos toi kävis uuestaan ni ehkä tajuisin hyödyntääkki sitä aikaa muuten ku panikoimalla et mitä helvettiä tapahtuu. Pitäneeki kohta ruveta nukkumaan.. Huomenna meen stadissa käymään Jannua junalle vastaan. Siitä luultavasti sähläämään Niinalle synttärikakkua Venlan kanssa. Sitte siitä pitäs vielä se about kilometri kävellä Niinalle sen leipomuksen kanssa viettämään synttärikekkereitä.. Tuolla peilijääloskapaska kelissä. En malta odottaa, katotaa kuka siel on turvallaan ja kenen päälle se kakku on lentäny :'D
keskiviikko 2. maaliskuuta 2011
Winters are far too cold for rock n' roll
Hurrr tänään ois VOINUT pitää nahkarotsia jo mutten aamulla tajunnu pistää päälle :( No, huomenna sitten! Toteutin tossa sitä varten koko talven ajan ikuisuusprojektin, nahkarotsin kosteussuojan suihkutuksen. Jotenki se on vaa skippaantunu mun ohjelmistosta tai sit oon vaan unohtanut :D Nyt kelpaa olla sen kanssa pihalla vaikka vähän tihuttaisikin.
Ja muutenki oikeesti ÄÄÄ vois niin loppuu jo tää talvi. Onneks nyt on jo maaliskuu ja tänään näin jopa vesilätäköitä pihalla auringonpaisteen aikaansaannoksena. Vettä, se tarkoittaa että kohta kaikki lumet on sulanu ja voin ottaa uudet bootsit käyttöön! Tai no oikeastaan ne taitaa lukeutua nilkkureiksi kun niissä on normaalia lyhyempi varsi, mutta bootseiksi mä niitä sanon. Ne vaan tuppaa olemaan liukkaammat kuin mäkihyppääjän sukset, kerran taisin tammikuun aikana kokeilla niitä ja meinasin turvalleen lentää jo heti ovella.
Kuuntelin tänään aamupäivällä muutenkin musiikkia, ja oli mahtava fiilis kun näki miten aurinko paisto ja lämmitti oikeesti. Reckless Love on mun mieleen semmonen stereotyyppinen kesärokitus. RL biisistä on tuo otsikkokin peräisin. Tulee niin kesä ja kärpäset mieleen kuunnellessa <3
Koin tänään mukavan nautinnollisen hetken evästäessäni asematunnelin mäkkärissä stadissa. Istuin baarijakkaralla mutustellen juustohampurilaista ja katsellen asematunnelin aukion elämää. Mäkkärissä soi radio rock aika kovalla, ja pian sinne tultuani lähti soimaan Alice Cooperin Poison. Emmätiä se oli vaa jotenki aika maaginen fiilis siinä, sellasta harvinaista luksusta :D Ei nyt kuitenkaa kovin usein tule mäkkärissä kuultua hyvää musiikkia. Tykkään muutenkin tälläsistä elämän pienistä ja kivoista asioista/hetkistä, satun olemaan asenteeltani yltiöpositiivinen persoona.
Tosiaan, on mulla ollut muutenkin hyvä päivä tänään...
Ai että kun riemastuin nähdessäni tän <3 Jos vaan hyvin käy niin taitaa olla Ruotsin reissu edessä heinäkuun alussa :) Puhuin ainakin faijalle jo tuosta alustavasti. Se vaan naurahti ja sano miettivänsä asiaa. Ois kyl aikamoine unelma keskellä kesää :) Minähän muuten menen, se on silkka saletti. Mä vaikka melon pahvilaatikossa tuon lätäkön yli ja konttaan loput matkasta."The final announcement in our recent series of European adventures finds us in Gothenburg, Sweden on July 3, 2011. Of course Anthrax, Megadeth and Slayer will all be there for our first Big 4 show in Scandinavia!"
Lakkasin tässä äsken kynsiä. Näitä on kiva näpertää vaikken mitään kovin kummasia juttuja näihin teekkään. Jännä juttu, kaikki mun kynsilakat on Lumene Natural Code -merkkisiä, lukuunottamatta Isadoran graffitilakkaa. Näissä kynsissä on sävyt 2 Have fun ja aiemminkin mainittu perus musta eli sävy 7. Toisessa kädessä lakkojen värit on toisinpäin :)
tiistai 1. maaliskuuta 2011
Welcome To The Family
Mulla on tänään hirmunen A7X luukutus täällä :P On tullut kuunneltua vaikka mitä biisejä nytten illalla. Hyvää aivojen nollausta, kun oli armottoman pitkä päivä koulussa. Sellaset mukavat 9,5 tuntii... -.- Katottiin kouluajan ulkopuolella ÄI2 kurssiin jotenkin kummalla tavalla liittyen auditoriossa Prinsessa Mononoke. Nojoo, ois voinut kyllä olla joku paljon kivempi leffa mun makuun niin ois jaksanut kiinnostaa loppuun asti. En tiiä, muhun ei ole ikinä iskenyt minkäänlainen fantasia kirjana eikä elokuvana, ja varsinkin anime on jostain syystä mun mielestä osittain jopa ahdistavaa. Se voi tosin johtua siitä, että mulla oli joskus pienenä VHS-kasetilla joku random animeleffa jossa pienen tytön äiti jäi rekan alle heti alussa, enkä ikinää uskaltanut katsoa sitä loppuun kun rupesin itkemään hysteerisesti.
Mutta tosiaan, nyt kelpaa kunnon musiikki \,,/
Mutta tosiaan, nyt kelpaa kunnon musiikki \,,/
Innostuin sunnuntaina taiteilemaan tukkaan jos jonkin sortin takkua, ja kaunis pörröhän siitä tuli. Huomasin että nopeasti sai yli tunnin pyörähtämään tukan laittamiseen, mikä oli mun mielestä tosi outoa. En ole sitä sorttia joka jaksaa joka aamu laittaa tukkaansa kouluun, tyydyn vaan harjaamaan ja joskus sohasemaan vähän lakkaa viimeistelyks. Taidan tupeeraa tukan kerranki keikallekin, Mike Monroen keikka on tän kuun lopussa :P Ja sitten pitäs olla vielä simppelimpi homma ku meen tossa kuun puolessavälissä kampaajalle hakemaan enemmän revittyä mallia ja värjäämään kestolla tän pään.
Ja tosiaan vielä tuosta koulunkäynnistä. Nyt oon päättänyt tsemppaa oikein kunnolla näihin lukuaineisiin. Matikasta toistaseks viimesimmät numerot on ollu 4 tai täpärästi 5- luokkaa :D Miten niin pitkä matikka kusee? Onneks oon tähän asti pysynyt näissä aineissa ihan kivasti kärryillä. Tää jakso koulussa on ihan mahtava varsinkin kun on kaikkii mun lempiaineita samaan aikaan, musaa, bilsaa ja mantsaa <3
Ja mikäli ette tunnista niin kyseisessä kuvassa aineena on tietysti fysiikka, tällä hetkellä on fysiikan kolmas kurssi menossa joka käsittelee aaltoja.
Kävin eilen optikolla tarkastuttamassa näön ja varaamassa uudet silmälasit itelleni. Tosiaan, mulla on siis silmälasit. Ne taitaa näkyä vain yhdessä kuvassa aikaisemmissa teksteissä.. Anyway. Päätin päivittää myös kakkulat mieluisempaan muotoon, ja samalla sai aurinkolasit tehoilla kaupan päälle! Otin tietysti pilotit <3 Oon kauan ja hartaasti haaveillut kesäpäivästä kun voi huoletta lähteä ulos ilman piilari-aurinkolasi-silmälasikotelo -sähellyksiä :) Lasien pitäs olla liikkeessä täs parin viikon sisällä.
Pakko vielä kehua noita pastilleja. On ihan mielettömän hyviä, ja raikastaa mukavasti hengityksenki sitten :D En tiiä sitten niitten tehosta verrattuna johonkin Extra Fresh Air -tyylisiin pastilleihin, mutta tykkään ite :) Muistan kun olin joskus seiskalla hirmunen pastillifriikki, söin varmaan askin tai pari kaikenmoisia pastilleja päivässä :D Onneks en enää nykyään vedä niitä kaksin käsin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)