Time after time you were there for me

Mouli mouli mouli mouli nakki...

Jannun kanssa oon kokenu hauskimmat hetket mun elämässä. Mm. tuo biisi tuo paljo yhteisii muistoja mielee viime syksyltä :D Kiitän luojaa aina siitä et maailmas on yks ihminen kehen voin luottaa täysin. Yks rakas ihminen kenen kanssa pystyn olemaan täydellisen ihana oma itseni piittaamatta siitä mitä toinen ajattelee. Voi me ja meidän likasen sulonen lapsuus, yhteistä taivalta on kuljettu jo 16 vuotta ♥

Muistan ne kaikki juhannukset meijän mökillä. Muistan kun joskus uutena vuotena sädetikut poltti meijän rukkaset. Muistan sen kun istuttiin muurahaispesässä pelkissä alushousuissa. Muistan kun istuttiin alasti mökin pihan kuralammikossa ja kaadettii kumppareilla toistemme päälle vettä. Muistan erityisen hyvin myös huudot mitkä faijalta saatiin :')

Muistan sen aamun kun herättiin tonttujen täyteisen yön jälkeen aivan ihanaan soittariin "Kyllä mä sut vielä kiinni saan! HÖLÖÖMÖ MIHIN SÄ MENEEEET!!!". Muistan kun paistoin lapsenpaskiaisen meijän saunan vesipadassa. Muistan kun käytiin naapurin juoppoukon luona kylässä ilman vanhempien lupaa. Muistan myös sen hetken kun eräänä jouluna oksensin teijän joulukuusen alle...

Vuonna nakki ja peruna

Muistan ne lukuisat kesäpäivät mitä ollaan yhdessä jaettu. Heinäpesät mökin sänkipellolla, aina niin koukuttavan Vice Cityn pleikkari kakkosella (mm. Marakaivo, stunttihypyt, ihmisten joukkomurhat! :D), joskus popitettiin nonstopilla O-Zonea, kannustettiin yhdessä Lordi euroviisujen voittoon. Ei pidä myöskään unohtaa meijän iänikusta Pixi & Dogi leikkiä, saatikka Reijo Taipaletta ;)

Mummolla ollaan touhuttu kans vaikka mitä. Tehtiin aina paperilennokkeja ja heiteltiin niillä toisiamme. Möyrittiin aina mummon komerossa nii ettei sitä enää entiseks tunnistanu. Yöt nukuttiin sen keittiössä aina vierekkäin :) Ainiin, "miumaumiu, Quasimodo PUM PUM PUM!"

Ihan huippuja muistoja mulla on etenkin Jannun luota. Se ihana leikki, jossa toisella oli kaljasixpackin kuoret päässä kruununa ja toinen sitten heitteli pehmoleluilla kunnes "kruunu" tippui. Ne maagiset hetket kun järjestettiin painiottelut tiikereitä leikkien, ja kirjaimellisesti nuoltiin haavojamme sen jäljiltä.

Ennenkaikkea en ikänäni unohda meijän monivuotista traditiota; majan rakentamista lasten parvisängyn alle. Se oli meijän salanen palatsi, me elettiin siellä vuorokauden ympäri. Meillä oli ruuat ja juomat siellä, patja, tyyny ja peitto. Tietenkin myös tv, ja leikittiin aina susiperhettä. Oi niitä ihania aikoja :)

Minä rakastan näitä iltojani kanssas sun
Kun hetken päässä aamu odottaa
Ja me nauramme ja silmiämme pyyhimme ja helppo huominen on unohtaa
Oomme taas kuin kaksi lasta
Ne jotka aikoinaan puolivahingossa lähti samaa tietä kulkemaan 

Ja sä viet mut ikkunan luo
Ja sä sanot: me kai ollaan niin kuin nuo

Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
Katsoo kevääseen
Seisoo erillään
Ja kestää joka tuulen ja sään
Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
Katsoo kevääseen
Seisoo erillään
Ja jossain alla maan
Ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

Kaksi ylvästä ja nuorta
Varmoina on voimistaan
Taivaankantta kohti kasvaneet
Ehkä vuodet ovat kuorta ja talvet viimoillaan hiukan ohuemmaks raapineet
Kuinka onkaan kaksi lasta matkan myötä muuttuneet
Se ihme on kai vasta;
Oomme tänne selvinneet 

Omistan tän postauksen kokonaan ehkä mun elämäni rakkaimmalle ihmiselle, kaikella rakkaudella Jannu :)

★ HeidiRoxx